Kiitos 2016!

Vuosi 2016 oli uskomaton ja jää varmasri ikuisesti mun mieleen. Ylläolevassa kuvassa, jossa on vuoden tykätyimmät Instagram-kuvat, kiteytyykin aika hyvin koko vuosi. Suurin mullistus oli tietenkin Pikku Myyn syntymä, mutta mahtui vuoteen myös vähän kivoja sirkusjuttuja, ihan tavallista perhe-elämää ja mm. blogin siirtyminen tänne Kaksplussalle. Välillä oli toki myös ikäviä hetkiä, mutta onneksi paljon enemmän niitä ihania. En olisi voinut enempää tältä vuodelta toivoa. Kiitos vuosi 2016! 

Nyt alkaa olla jo aika katsoa kohti seuraavaa vuotta, josta uskon myös tulevan mahtava. Jotain jännää on jo suunnitteilla ja eiköhän arkikin tuon kovaa vauhtia kasvavan vauhtimimmin kanssa ole aika hauskaa.

Luonnonkosmetiikkaprojekti 2016: loppuraportti

Vuosi lähenee loppuaan ja samalla myös mun luonnonkosmetiikkaprojekti! Mitä tapahtui vuodessa ja miten aion jatkaa? 

Projekti oli todella mielenkiinoinen, antoisa ja löysin useita tuotteita, jotka jäävät varmasti tulevaisuudessakin käyttöön. Tässä muutamia huomioita, joita vuoden aikana tuli tehtyä:

• Kosmetiikka kuluu yllättävän hitaasti. Esim. ensimmäinen luonnonkosmetiikkatuotteeni, Santen yövoide, kesti noin yhdeksän kuukautta, vaikka käytin sitä joka ilta. Kun olin päättänyt käyttää entistä normikosmetiikkaa ensin loppuun, kesti yllättävän kauan edes päästä vauhtii tässä projektissa. Luonnonkosmetiikkameikkejä en kerennyt edes paljoa kokeilemaan, sillä vanhat ei vain tunnu loppuvan, kun meikkaan sen verran vähän. Toisaalta taas kun kosmetiikka ei yleensä säily hyvänä vuotta tai kahta kauempaa, olen nyt myös käynyt vanhoja tuotteita läpi ja heittänyt joitakin näin loppuvuodesta jo ihan roskiin...

Alennusmyyntilöydöt vauvalle

Kuten sanoin, me käytiin jo eilen vähän shoppailemassa alennusmyynneissä. Mulla oli pari juttua mielessä, joita olin kuolannut Pikku Myylle jo aiemmin, mutta päättänyt odottaa alennusmyyntejä. Se olikin ihan fiksua, sillä sieltähän niitä tuotteita löytyi punaisilla tarroilla merkittynä. Ensin mentiin Zaraan, joka on yks mun suosikki lastenvaatekaupoista ja sieltä lähtikin kassillinen vaatteita mukaan. Rio innostui myös ostamaan Myylle muutamia juttuja, joka on melko harvinaista, joten mä en mitenkään pistänyt vastaan. 

Zarasta olin katsellut sellaista ihanaa harmaata talvista shortsipukua, joka oli nyt alessa, mutta vähän ehkä väärässä koossa, joten se jäi kuitenkin kauppaan. Zaran vaatteethan on vähän normaalia pienempää kokoa ja kun vauvalle nyt ei viitsi alkaa kaupassa paljon hattua kummoisempaa sovittamaan, niin siellä sai vähän pähkäillä mikä koko olis hyvä. Shortsipuvun sijaan mukaan lähtikin suloinen villasekoite-mekko (12,95e), joka en nyt tuossa kuvassa näytä kovin kummoiselta, mutta joka on livenä tosi kaunis.

Meidän joulu

Hyvää Tapaninpäivän iltaa! Fiilistelen joulua vielä hetken jakamalla teille muutamia kuvia meidän joulusta, ennen kuin on aika katsoa eteenpäin uuteen vuoteen. Meidän joulu oli kaikenkaikkiaan todella ihana ja mieleenpainuva, sillä olihan se Pikku Myyn ensimmäinen joulu. Aattona mun äiti tuli meille ja me syötiin riisipuuroa sekä muita jouluruokia, katsottiin Lumiukkoa, yritettiin ottaa kuvia Myystä tonttulakki päässä siinä kuitenkaan onnistumatta, käytiin kävelyllä vesisateessa, availtiin paketteja, joita olikin yllättävän monta, vaikka oltiin sovittu, ettei paljoa osteta ja syötiin vielä vähän lisää.

Joulu tuli kotiin

Aaton aatto ilta... Koti on siivottu, kaapit on täynnä ruokaa huomiselle, joulukuusi on koristeltu, jouluvalot sytytetty ja ilmassa tuoksuu juuri uunista otettujen mausteisten joulumanteleiden tuoksu. Aah... nyt voi joulu tulla! Ajattelin jakaa muutamia kuvia meidän jouluisesta kodista, kun kerrankin on siistiä (ainakin hetken aikaa) ja tuli otettua muutamia kuvia. 

Päivän kirppislöydöt

Pyörähdin tänään pitkästä aikaa Vekara-kirppiksellä ja Ipanaisella. Oli tarkoitus ostaa yksi joululahja Ipanaiselta, mutta tältä retkeltä tarttui vähän muutakin mukaan. Mutta mitäs siitä, kun tuli tehtyä niin hyviä löytöjä! 

Vekara-kirppikseltä löytyi ekaksi kivat H&M tähtihousut (2,50e) ja kätevä Squooshi uudelleentäytettävä smoothie-pussi. Oon miettinyt tällaisen hankkimista, mutta en ole nähnyt näitä muualla myynnissä yksittäin. Hinta oli 4,90e, eli vähän kalliimpi kuin useamman kappaleen pakkauksessa, mutta eiköhän me tällä yhdelläkin pärjätä. Tai jos oikein paljon tulee käyttöä, niin voihan sieltä hakea vielä toisen. Sinne jäi pusseja muillakin eläinten kuvilla. Lopuksi löysin vielä käyttämättömän Pomp de Lux soft shell -haalarin hintaan 30e! En tiedä mitä nää normaalisti maksaa, mutta aika hyvä löytö mun mielestä. Materiaali vaikuttaa tosi laadukkaalta ja hengittävä puku pitää tuulta ja jonkin verran vettä (en oo vielä noista vesipilareista ihan kartalla...). Väri ei tietysti ole ehkä mikään käytännöllisin, mutta voihan sitä onneksi pestä. Toivottavasti koko vaan on sopiva keväällä. Tai viimeistään ensi syksynä.

Kalenteri vuodelle 2017

Vuosi lähenee loppuaan ja se tarkoittaa sitä, että on aika hankkia uusi kalenteri. Mä nimittäin olen tällainen vanhanaikainen tyyppi, joka ei käytä mitään kännykän kalenteria, vaan asiat pitää saada kirjoitettua ylös kynällä paperille. Ja koska kalenteria pitää jaksaa katsella koko vuosi, pitää sen valitsemiseen aina käyttää hiukan aikaa ja kierrellä katsomassa erilaisia vaihtoehtoja. Ensi vuodelle mun kalenteriksi valikoitui Mira Malliuksen suloinen karhu-kalenteri, joka on juuri sopivan kokoinen ja kivan värinen. Musta on tullutkin ihan Mira-fani, sillä oon aivan hurmaantuntut hänen söpöistä eläinaiheisista kuvituksistaan niin postikorteissa kuin tämän vuoden joulukalenterissanikin.

Gugguun pop up & outlet: tämän mamman ekat lastenvaatehulluttelut!

Tänään tapahtui asia, jolle vain naureskelin vielä puolisen vuotta sitten... Olin nimittäin Gugguun Pop up & Outlet -tapahtumassa Kattilahallilla, joka on yksi näitä lastevaatehullujen häppeningejä. Kaveri Riihimäeltä pyysi mua sinne mukaan ja tokihan mä lähdin, kun ei niin kovin usein nähdä ja vähän ehkä ne vaatteetkin kiinnosti. 

Tapahtuma alkoi klo 10 ja me tultiin paikalle varttia vaille. Jono oli ihan jäätävä, mutta päätettiin kuitenkin jäädä odottamaan tasaan asti, jotta nähtäis kuinka paljon porukkaa pääsisi ensimmäisenä sisään ja kuinka paljon jonoa vielä jäisi. Noin klo 10.10 me kuitenkin päästiin jo sisään, eli aika helpolla päästiin. Meillä oli molemmilla rattaat, jotka jätettiin sisällä parkkiin ja laitettiin lapset vaan kantoreppuihin. Halli oli iso, joten mitään ahdistavaa tungosta ei ollut, mutta kyllähän siellä vaatelaarien ympärillä ihan hyvä kuhina kävi. Aluksi luulin, että hallin reunoillakin oli jotain myynnissä, kun niin monet tuntuivat kyykkivän siellä, mutta nehän olivatkin vain ihmisiä, jotka olivat haalineet itselleen aivan hullut kasat kaiken kokoisia ja värisiä vaatteita ja siellä sitten miettivät mitä ostavat... huh. 

Miksi emme aio valehdella lapsellemme joulupukista?

Mulle ei ole koskaan lapsena uskoteltu, että joulupukki olisi oikea ja samoin aiomme toimia Pikku Myyn kanssa. Onko tämä julmaa ja lapsen joulu pilalla, kun joulupukkileikkiä ei aattona leikitäkään? 

Mulle ei lapsena kerrottu joulupukista, sillä äiti halusi, että mä osaisin kiittää saamistani lahjoista niitä keiltä ne olin saanut, enkä luulisi, että lahjat oli tuonut joku tuntematon ukko Lapista. Mä en kuulu kirkkoon ja koin joulupukkitarinan jo pienestä lähtien samanlaisena kuin tarinat jeesuksesta ja jumalasta. Kivoja tarinoita, joihin jotkut uskoo ja jotkut ei. Mutta ei joulupukkiin uskomattomuus estänyt mua nauttimasta joulusta tai riemastumasta harrastusseurojen pikkujoulupukkien vierailuista. Välillä saatoin mennä vähän mukaan tonttujuttuihin, mutta se oli samanlaista leikkiä kuin monet muutkin jutut siihen aikaan. En muista käyneeni kavereiden kanssa pahemmin keskusteluja joulupukin olemassaolosta, mutta olen kuitenkin melko varma, etten ainakaan ole itse ollut kertomassa kavereille, varsinkaan pienemmille, ettei joulupukkia oikeasti olekaan.

Tunnelmalliset Tuomaanmarkkinat

Meille on tullut jo perinteeksi käydä hakemassa joulumieltä tunnelmallisilta Tuomaanmarkkinoilta. Senaatintorilla olevilla markkinoilla on kiva kävellä katselemassa myyntikojuja ja juoda vaikka glögiä. Markkinoiden kohokohtana on tietysti suloinen (ja ilmainen!) karuselli keskellä toria. Me käytiin markkinoilla viime maanantaina, mutta joku päivä pitää varmaan mennä vielä uudestaankin, kun nyt ei jaksettu jonottaa karuselliin. Nyt sentään kehtaisi sinne mennä, kun on lapsi, vaikka se niin pieni onkin, ettei paljon mitään karusellista vielä ymmärrä...

Suolaisen makeat aurajuustojoulutortut

Joko teillä on itsenäisyyspäivän tarjottavat suunniteltu? Tekisikö linnanjuhlia katsoessa mieli jotain pientä jouluista herkkua, mutta hieman uudella tvistillä? Mulla on teille ihan superhelppo ja maukas herkku, jonka kehittelin tuossa marraskuun viimeisenä päivänä!  

Joulukuun suunnitelmat

Suunnitteleminen on ihanaa ja listoja kiva tehdä, joten tässä vähän mun tän kuun suunnitelmia.

Joulukuussa mä aion,

• ...tehdä kodin suursiivousta (joka, onkin jo alkanut!) ja käydä läpi tavaroita heittäen turhat joko kierrätykseen tai pois. Mitään kunnon Konmaritusta tuskin saan aikaiseksi, sillä tavaroiden läpikäyminen ei ole ihan helppoa tuon pikkuisen kanssa, joka haluaa miellään auttaa joka asiassa...

Luonnonkosmetiikkaprojekti 2016: Deodoranttilöytö!

Luonnonkosmetiikkaan siirryttyäni vuoden alussa, pahin huolen aiheeni oli hyvän deodorantin löytäminen. Ensimmäisenä testiin pääsi kehuttu Madaran yrttideodorantti ja se toimikin ensimmäisten parin viikon nihkeilyn jälkeen oikein hyvin. Ostin toisen samanlaisen heti perään ja olin ihan tyytyväinen. Ja pakko muuten mainita, että oon muutamia päiviä käyttänyt myös pelkkää kookosöljyä kainaloissa, kun dödö loppui enkä ihan heti päässyt ostamaan uutta. Ja tuollaiseen hippeilyyn en kyllä koskaan ajatellut alkavani! Hehe... Kolmannen samanlaisen jätin kuitenkin ostamatta, sillä ajattelin testata välillä jotain muutakin ja pelkäsin, että kroppa tottuisi liikaa samaan tuotteeseen eikä pian enää toimisikaan.

Joulukuun eka!

Jee, vuoden kivoin kuukausi alkoi! Mä tykkään joulusta, mutta en oikein ymmärrä miksi joulukrääsää aletaan myymään jo lokakuussa ja joululaulut soi jo marraskuussa. Mun mielestä joulua on sopiva aika alkaa fiilistelemään juurikin joulukuussa, kertoohan sen jo nimikin. Tänä vuonna somessa on pistänyt silmään kuinka monet, osa omistakin kavereista, on jo leiponeet pipareita, koristelleet joulukuusen ja paketoineet lahjoja... Huh. Mitäs joulukuulle sitten enää jää? 

Äidin omaa aikaa

Jokainen äiti kaipaa varmasti joskus omaa aikaa, mutta kuinka paljon ja kuinka usein on sopivasti? 

Mä oon jo jokusen kuukauden käynyt sunnuntaisin töissä, tehnyt muutaman esiintymiskeikan, treenannut niitä varten ja tuurannutkin jonkun kerran sirkustunneilla. Kun mä oon poissa, on Pikku Myy Rion kanssa tai menee mummille hoitoon. Se viihtyy mummilassa oikein hyvin eikä mitään pahempia harmituksia ole tullut, vaikka äiti onkin jonkin aikaa pois. Välillä töihin meno tuntuu jopa ihan omalta ajalta ja metromatka aivan yksin voi olla hyvinkin rentouttava hetki. On ihanaa, kun oon muutaman kerran päässyt treenaamaan yksin, mutta ne on oikeastaan aina liittyneet keikkatreeneihin eikä silloin voi samalla tavalla rentoutua kuin menemällä vaikka jonnekin jumppatunnille, jossa saa todella heittää aivot narikkaan. Arki rullaa siis ihan kivasti ja ollaan tosi kiitollisia, että meillä on edes yksi hoitopaikka, jonne viedä Myytä, kun kaikilla ei ole sitäkään.

Black Friday vinkit lastentarvikkeita shoppailevalle!

Black Friday, tuo Suomeenkin Jenkeistä rantautunut joulukaupan aloittava shoppailupäivä on pian käsillä! Tänä vuonna Black Fridayta vietetään 25.11.2016, eli tällä viikolla! Mä keräsin muutamia lastentarvikkeita ja leluja myyviä kauppoja, joiden tarjonta kannattaa tarkistaa, jos lapsille on jotakin ostoslistassa tai vaikka joululahjahankintoja jo mielessä.

Ihme ja kumma

Laulan usein Pikku Myylle unilauluksi Ihme ja kumma -laulua, jossa moni asia hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa. Mutta tätä isompaakin kulkijaa hämmästyttää ja kummastuttaa välillä jotkin asiat...

Pieni arjen piristys - #yllätääiti

Marraskuun aikana Kaksplussan verkostobloggaajat ovat muistaneet toisiaan pienillä yllätyksillä, sillä ovathan äiditkin joskus ansainneet kahvinsa kuumana ja pienen oman hetken. Ja mikä ilahduttaisikaan enemmän kuin toisen äidin antama ymmärrys, olalletaputus ja pieni yllätys? Eihän tässä yksin olla! 

Kerää #YllätäÄiti-postauksista lahjaideat talteen ja yllätä sinäkin joku toinen äiti!

Kiireisen viikon parhaat palat

Otetaas pitkästä aikaa kuulumis-postaus! Viime päivät on olleet niin kiireisiä, ettei blogille ole jäänyt ollenkaan aikaa, mutta päivitetään nyt vähän mitä täällä on puuhailtu. 

Ensimmäinen isänpäivä (sis. video)

Hyvää isänpäivää Rio! Ja muutkin isät! Mulla isänpäivä menee töissä ja kun pääsen, lähteekin Rio illaksi töihin. Mutta pitää tehdä jotain kivaa yhdessä vaikka huomenna, kun molemmilla on vapaata.

Äitiysloman viimeinen päivä

Huomenna Pikku Myy on yhdeksän kuukautta ja on ollut olemassa yhtä kauan niin mahan sisäpuolella kuin ulkopuolellakin. En edes jaksa aloittaa taas liirum laarumia kuinka aika on mennyt niiiin nopeasti, mutta sen kerron, että mulla oli tänään äitiysloman viimeinen päivä! Oho. 

Luonnonkosmetiikkaprojekti 2016: Jolie Box

Tiedätte varmaan sellaisen kotiin tilattavan yllätysboxin, jossa on kuukausittain vaihtuvia kosmetiikkatuotteita. Ihana idea, mutta ei mitään iloa luonnonkosmetiikkaa käyttäville... MUTTA, tiesittekö, että sellainen vastaavanlainen yllätyslaatikko löytyy myös luonnonkosmetiikkatuotteille, eli Jolie Box!

Mikä ihmeen kiintymyysvanhemmuus?

Mä oon tässä äitiyden myötä oppinut monia uusia asioita ja vastaan on tullut myös aivan outoja termejä, joista yksi oli kiintymyysvanhemmuus. Tää termi ei kertonut mulle aluksi mitään, kun mut jossain vaiheessa liitettiin Facabookissa kyseistä aihetta käsittelevään ryhmään. Ja jos nyt suoraan sanon, niin mun oma määritelmä kiintymyysvanhemmuudelle oli aluksi, että ne on niitä vanhempia, jotka rakastavat lapsiaan vähän "paremmin" kuin muut vanhemmat. Mutta ei se ehkä ihan niin olekaan...

Onko väärin toivoa lapselleen jotakin tiettyä harrastusta?

Yli vuosi sitten aloin ensimmäisen kerran epäilemään, että mahdankohan olla raskaana, kun katsoin  I love Lucy -sarjaa ja rupesin itkemään jaksossa, jossa Little Ricky esiintyi isänsä clubilla soittaen rumpuja... Vaikka saatankin välillä liikuttua melko helposti, niin en mä yleensä telkkariohjelmille pillitä ja siksipä asia alkoikin epäilyttämään. Ja vaikka en ollutkaan aikaisemmin pahemmin miettinyt millaista olisi saada lapsi, niin olin kuitenkin mielessäni aina kuvitellut pientä tyttöä, joka alkaisi myös harrastamaan sirkusta, tanssia, voimistelua, balettia tms. ja saisi vielä jonakin päivänä esiintyessään äidin niin kovin ylpeäksi katsomossa. Mulla tulee sirkusopenakin jo kylmät väreet, kun katselen omien oppilaiden esiintymistä ja heidän puolestaan saattaa välillä jännittää enemmän kuin omia esityksiä.

Vuoden kivoimmat messut!

Vuoden kivoimmat messut on taas täällä ja me vietettiin Pikku Myyn kanssa koko pitkä päivä tänään pyörien Messukeskuksessa hyvässä seurassa. 

Söpöt kettusukat eBaysta ja Kiina-kaupoista tilaaminen

Mä katselin jokin aika sitten erään Facebookin lastenvaatekirppisryhmän villiksessä, kun joku möi aivan todella suloisia vauvan kettupolvisukkia. Kymmenen euron hinta käytetyistä sukista oli kuitenkin mulle aivan liikaa, mutta ihanat sukat jäivät vähän kaihertamaan mieltä... Niinpä tutkiskelin vähän internetin ihmeellistä maailmaa ja löysin samanlaiset (tai ainakin samantapaiset) sukat eBaysta. Mä oon tilannut eBaysta aikaisemmin vain kerran (kivan hippikankaan päiväpeitoksi), mutta koska se ostos onnistui oikein hyvin, päätin tilata sukat sieltä.

Vartalo 8kk synnytyksen jälkeen

Mun suosituin postaus Kaksplussan blogiverkostoon siirtymisen jälkeen on ollut Vartalo 4kk synnytyksen jälkeen, jonka kirjoitin kesäkuun alussa. Niinpä ajattelin tehdä nyt uuden samanlaisen katsauksen, kun synnytyksestä on kulunut 8kk. Alunperin en ajatellut edes tästä aiheesta kirjoitella tai ainakaan laittaa mitään paljastavia mahakuvia, mutta kun nää asiat näyttää ihmisiä kiinnostavan, niin menkööt. Myönnän kyllä itsekin raskausaikana googletelleeni synnytyksen jälkeisiä palautumiskuvia, kun hieman alkoi huolestuttaa, että mahtaakohan sitä koskaan enää näyttää samalta kuin ennen. Ja niinpä haluan nyt osaltani kertoa ihan "tavallisen" vartalon muutoksista ja siitä kuinka tuoreen äidin ei todellakaan tarvitse olla missään bikinikunnossa heti synnytyksen jälkeen ja toisaalta myös siitä, että kyllä se vartalo palautuu ainakin jossain vaiheessa, vaikkei sen eteen aivan tuhottomasti raataisikaan.

Kuulumisia

Moi! Pitkästä aikaa! Mulle tuntui iskevän yllättäen kiire ja alkoi oikein stressaamaan tää elämä. Olin vielä asennoitunut siihen kuinka äitiyslomalla elämä on melko leppoisaa ja itseensä voi olla tyytyväinen, kunhan saa hoidettua lapsensa jokseenkin kunnialla ja välillä pesee vähän pyykkiä, kunnes tajusin, että mun äitiyslomahan loppuu jo kuukauden päästä! Siitä nyt ei vielä tarvtse pahemmin stressiä ottaa, sillä en ole vielä palaamassa kokoaikaisesti töihin. Kaikkea pientä hommaa on kuitenkin jo kertynyt, kun sunnuntaisin käyn opettamassa ja itsekin pitää treenata. Oonkin viime päivinä saanut jo häivähdyksen siitä kuinka haastavaa työn, perhe-elämän, oman treenin, blogin ja mahdollisen oman ajan yhdistäminen voi vielä jonakin päivänä olla... Mutta pääsin nyt ehkä tästä alkushokista jo yli miettimällä, että en ole tosiaankaan ainut joka saa sovitella noita kaikkia asioita kalenteriinsa, joten ehkä mäkin tuun pärjäämään. Mutta niin se vaan on, että vasta itse äidiksi tulleena sitä osaa arvostaa aivan eritavalla kaikkia niitä supermammoja, jotka käyvät töissä, hoitavat perheensä ja itsensäkin vielä siihen päälle.

Ensimmäinen syksy

Sinä syksynä olit vielä ihan pieni ja ihmettelit kesän vaihtumista viileämpään vuodenaikaan aivan ensimmäistä kertaa. Ihastelit värikkäitä lehtiä lämpimän nallepuvun sisältä rattaista ja rauhoituit aina puita katsellen lenkkeillessämme pitkin polkuja lähimetsikössä, jota isi kutsui viidakoksi.

Rodinihulluutta ja toppahaalaritaivastelua

Kuva: Susanna Keski-Kohtamäki

Vaikka olen ollut äitinä vasta jokseenkin lyhyen ajan, olen jo oppinut, että lapsensa vaatettaminen voi olla hyvinkin vakava asia. Nykyään kun ei tunnu riittävän, että pukee lapsensa puhtaisiin (ainakin aamulla), mukaviin ja säähän sopiviin vaatteisiin, vaan vaatteisiin tuntuu liittyvän niin paljon muutakin... Tänään taas seurailin somessa pariakin lastenvaatteisiin liittyvää tapausta enkä voinut muuta kuin ihmetellä.

Viimeaikaisia kirppislöytöjä

Tää kirppismuija on taas käynyt vähän shoppailemassa, sillä vaikka Pikky Myy kasvaa aika hitaasti, tekee se sitä kuitenkin varmasti. Tuntuu, että joitain vaatteita ollaan käytetty jo ikuisuus, kun jotkut 62cm vaatteet mahtuu vieläkin sille. Pääasiassa käytössä on kuitenkin 68cm ja nyt hankinnassa on 72cm vaatetta ja sitä isompaa.

Lempinimistä

Mä en oo koskaan oikein ymmärtänyt lempinimiä. Miksi valita lapselle sellainen nimi, jota ei kuitenkaan käytä, vaan siitä pitää tehdä jokin väännös? Tai niin pitkä, ettei sitä jaksa sanoa ja se pitää lyhentää? Monet lempinimet syntyvät varmasti esim. koulussa tai harrastuksissa, jos ryhmässä on paljon saman nimisiä, mutta miksi pitää sitten antaa niin suosittu nimi, joka on viidellä muullakin luokasta (vaikka joskus tietysti vähän erikoisemmatkin nimet voivat muuttua hyvin suosituiksi)? En vaan oikein käsitä... 

Stonz Booties -lämpöä pienille varpaille

Olen tässä pähkäillyt, että mitähän näin syksyllä ja talvella olisi hyvä laittaa Pikku Myylle jalkaan, kun (villa)sukat alkavat olla jo liian vähän, mutta tuntuu hölmöltä laittaa jalkaan kunnon kenkiä, kun toinen ei osaa vielä edes seistä itse. Niinpä olin aika innoissani, kun me saatiin Ipanaiselta testiin Stonz Booties -ulkotossut.

Testissä: Härkis!

Viime viikolla mä testasin ekaa kertaa uutta kasviproteiinia, Härkistä. Härkis on härkäpavuista ja herneproteiinista tehty käyttövalmis proteiinin lähde, joka sopii ruoanlaittoon lihan tavoin. 

DIY taulu nimiäismekosta

Mä sain jo aika kauan aikaa sitten idean, että haluan laittaa Pikku Myyn nimiäisjuhlamekon tauluksi seinälle, mutta kehyksien ostamisessa vain meni hetki aikaa. Viime viikonloppuna me käytiin äitin kanssa Ikeassa ja sieltä löytyneeseen kehykseen mä sain vihdoin toteutettua visioni.

Testissä sormiruokailijan puurorieskat

Me syötiin tänään Pikku Myyn kanssa molemmat kaurapuuroa aamupalaksi ja kun sitä jäi jonkin verran yli, mä päätin illalla kokeilla Simppeli Sormiruokakeittiö -blogista löytämääni vauvan puurorieskojen ohjetta. 

Tällä viikolla...

Tällä viikolla olen...

P*ska mutsi. Ja faija!

Pienten lasten kanssa sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa eikä ainakaan tuollaisen pienen vasta liikkumaan oppineen palleron kaikkia kupsahduksia ja kellahduksia pysty mitenkään estämään. Ainahan sitä parhaansa yrittää olla hyvä vanhempi ja pitää hyvää huolta pienokaisestaan, mutta tässä viime aikoina on ollut muutamakin hetki, kun olen tuntenut itseni vähän p*skaksi äidiksi... Meillä nimittäin sattui noin viikon sisään kolme vähän isompaa äksidenttiä.

Vauvasirkusta kotona! Ensimmäinen temppuvideo: rapukävely

Moikka! 

Mä ajattelin alkaa jakamaan videoita, joissa näytän muutamia yksinkertaisia vauvasirkusliikkeitä, joita voi helposti koittaa kotona. Nää on ainakin meillä ihan hittejä ja naurattaa lähes joka kerta. Osa liikkeistä sopii tehtäväksi myös vähän isompienkin lasten kanssa, joten kannattaa katsoa, vaikkei ihan vauvaa kotoota löytyisikään. 

Back in the business!

Mä olin perjantaina ekan kerran sirkuskeikalla lapsen saannin jälkeen. Keikka oli Tampereella ja mulla meni siellä koko päivä. Etukäteen kyllä vähän jännitti, sillä olihan mun edellisestä esiintymisestä aika tarkalleen vuosi aikaa....

7kk

Tänään Pikku Myy on 7 kuukautta! Ja mitäs sille kuuluu? No, vauhtia riittää, kaikki mahdollinen kiinnostaa ja syöminen on kivaa. Tempperamenttia ja kovaa ääntä löytyy edelleen. Tällä viikolla käytiin saunassa ja hauskaa oli, kun oltiin siellä koko perhe ja Myy sai lotrata omassa ammeessa vaikka kuinka kauan. Myös muut vauvat ja lapset ovat kovin kiinnostavia ja ollaan käyty nyt pari kertaa Itiksen Leikkiaseman perhekerhossa, jossa se on jaksanut keskittyä hyvin koko ajan, vaikka osa jutuista onkin ollut suunnattu vähän isommille lapsille. Neuvolahan on seuraavan kerran vasta 8 kuukautisena, mutta ei tää tyttö nyt ainakaan kovin vauhdilla ole kasvanut.

Pelottava ja sottainen sormiruokailu

Sormiruokailu on nykyään trendikästä ja jokaisen lapsensa parasta ajattelevan äidin kuuluisi kai tarjota ruoka jälkikasvulleen niin. Sormiruokailemalla lapsi oppii itse ottamaan ruosta sopivan kokoisia palasia sekä valitsemaan mitä ja minkä verran tarjotuista ruoista haluaa syödä. Aivan ihana ajatus, mutta aiheuttaa ainakin mulle myös vähän pään vaivaa.

Kiva viikonloppu!

Olipa kiva viikonloppu! Oli itse asiassa niin hauskaa, etten edes muistanut ottaa kuin ihan muutaman hassun kuvan. Mutta viikonloppuun mahtui kuitenkin:

Syyskuun halparuokalaiset

Facebookin käyttäjät tuskin ovat välttyneet huomaamasta juuri startannutta Syyskuun halparuokalaiset! -haastetta. Kysessä on Funky Fit:n järjestämä ihmiskoe, jossa on tavoite syödä syyskuun ajan terveellistä ruokaa käyttäen vain 3,50e päivässä/hlö, josta tulisi kuukaudessa 100e. Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta myös ainakin omaan korvaan aika haasvatalta...

Tänään meidän keittiössä...

Tänään mä päätin tehdä ison satsin tempeh-kvinoaruokaa, niin että siitä riittäis syötävää moneksi kerraksi. Homma ei kuitenkaan mennyt ihan niin kuin Strömsössä... Lisäksi meidän keittiöön oli ilmestynyt jotakin pardon my french aivan ällöttävää!

Voihan villis ja muita ajatuksia lastenvaatehulluudesta

 

Mä oon vielä aika alussa tässä hulluudessa, jota myös lapsensa vaatettamiseksi voi kutsua. Ennen Pikku Myyn syntymää mulla ei ollut mitään hajua millaiset vaatteet vauvalle olis käytännöllisiä, kuinka paljon mitäkin kokoa tulisi olla, kuinka kauan yksi koko on käytössä ja kuinka paljon vauvalle tulee mihinkin säähän pukea vaatetta päälle.

Viikon parhaat jutut

Taas vaihteeksi vähän sunnuntaikuulumisia ja viikon parhaita juttuja!

Kun isi ostaa lastenvaatteita...

Rio ei ole kovin paljoa osallistunut Pikku Myyn vaatteiden ostoon eikä se mua suoraan sanottuna ihan hirveästi ole haitannutkaan. Muutaman jutun se on sille ostanut, mutta ne ei ole kaikki olleet oikein mun mieleen, kun meillä ei oikein tuo vaatemaku kohtaa. Eihän se tietysti mun yksinoikeus ole päättää mitä Myylle laitetaan päälle, mutta koska se kiinnostaa mua enemmän kuin Rioa, niin mulle se homma on kuitenkin pääasiassa jäänyt.

Lempeä tuorepuuro G, M

Mä en oo koskaan kauheesti innostunut raaka- eli tuorepuuroista. Tykkään kyllä puurosta ja syönkin  sitä usein aamupalaksi, mutta pidän siitä, että puuro on lämmintä. Toissapäivänä ajattelin antaa kuitenkin tuorepuurolle vielä mahdollisuuden ja pistin illalla ainekset jääkaappiin tekeytymään. Ja mä oon vissiin aikaisemmin käyttänyt vaan vääränlaisia aineksia, sillä aamulla lautasella odottikin aika mukava yllätys!

Asiat, jotka jäivät harmittamaan ajasta vastasyntyneen kanssa...

Kun äitiyttä on takana nyt puolisen vuotta ja tähän perhe-elämään on jokseenkin jo tottunut, on mulla tullut mieleen joitakin pikkuasioita, jotka on hieman jääneet harmittamaan raskausajalta ja niistä ajoista, jolloin Pikku Myy oli aivan vastasyntynyt. Tai ei nyt ehkä ihan harmittamaan, mutta jotka olisin tehnyt toisin, jos olisin ymmärtänyt vähän enemmän...