Sisällön tarjoaa Blogger.

Testissä sormiruokailijan puurorieskat

vauvan puurorieskat

Me syötiin tänään Pikku Myyn kanssa molemmat kaurapuuroa aamupalaksi ja kun sitä jäi jonkin verran yli, mä päätin illalla kokeilla Simppeli Sormiruokakeittiö -blogista löytämääni vauvan puurorieskojen ohjetta. 

Mähän kirjoittelin vasta vähän aikaa sitten tästä pelottavasta ja sottaisesta sormiruokailusta, mutta me ollaan nyt pikku hiljaa ehkä vähän innostuttukin siitä. Kyllä meillä edelleenkin soseita syödään, mutta lisäksi ollaan annettu vihanneksia ja hedelmiä ihan itse syötäväksi, josta Myy selkeästi tykkää. Sen ihan herkkua on tuore viikuna (jota valitettavasti ei ole kovin usein meillä tarjolla...) ja banaanikin yllättäen maistui, kun sen sai syödä ihan itse. Vähän tässä on kuitenkin vielä opettelua, kun annoin Myylle esimerkiksi sen banaanin semmosena isona palana, josta se tietysti haukkas suun täyteen ja hetken olin vähän kauhuissani, että nyt se tukehtuu... Pala saatiin kuitenkin pois suusta ja sen jälkeen banaani onkin muistettu leikata vähän pienemmäksi. 

Puurorieskat oli hyvä keino käyttää tähteeksi jäänyt puuro ja lisäksi taikinaan tuli porkkanaa. Ohjeeseen kuului myös lapselleen sopivaa maitoa ja yritin selvitellä voisiko vauvan ruokaan käyttää mantelimaitoa, jota meillä sattui olemaan kaapissa, mutta koska se ei mulle selvinnyt, käytin vaan vettä. Ja ihan hyvin onnistui silläkin. 

Rieskat maistui Myylle oikein hyvin ja se veteli iltapalaksi puolitoista kappaletta, josta suurin osa meni jopa ihan suuhunkin asti. Maistoin leipäsiä myös itse ja ne oli ainakin tuoreeltaan voin kanssa ihan jees, vaikka ehkä hiukan mauttomia, kun taikinassa ei ole suolaa. Juusto tai muut päälliset tekis näistä varmasti oikein loistavan makuelämyksen. Parasta näissä oli kuitenkin helppous ja nopeus. Rieskat valmistui sillä aikaa, kun Rio kylvetti Myyn ja niin me päästiinkin iltapalalle kaikki yhdessä (tai no, Rio kylläkin söi vaan viinirypäleitä). 

puurorieskat

puurorieska

sormiruokailija

iltapalalla

Näille siis peukku ylös ja varmasti tehdään vielä uudestaankin. Rieskojen jämät oli myös suhteellisen helppo siivota pöydältä ja lattialta pois, joka on aika plussaa. 

Kiitos simppelistä ohjeesta sormiruokablogille!


P.S. Mua vähän kauhistuttaa, mutta mä oon muuten alkanut haaveilemaan jonkinlaisesta höyrypuhdistimesta... Apua... joskus sitä haaveili jostain tyyliin uusista korkkareista tai hajuvesistä ja nyt tää on tämmöstä!

Ei kommentteja