Kun sain ensimmäisen kerran kuulla olevani läski...

Eilen sain elämäni ensimmäistä kertaa kuulla haukkumista läskiksi ja se aiheutti sen verran paljon ajatuksia, että pakko kirjoittaa niitä vähän tännekin!

Oltiin lähdössä kauppaan, kun mä menin viemään roskia sillä aikaa kun Rio ja Pikku Myy tuli rattailla toista kautta. Roskakatoksesta tullessani kuulin pienen pojan huutavan: "läski mursu, läski mursu, haista *ittu läski mursu!". En aluksi kiinnittänyt asiaan kovinkaan paljoa huomiota, sillä ajattelin kahden pojan vain pelleilevän keskenään. Kuullessani saman huudon uudestaan huomasin kuitenkin huutajan katsovan suoraan muhun päin ja tajusin solvauksen olevan osoitettu minulle! Olin niin hämmentynyt asiasta, että oli ihan pakko kysyä, että anteeksi mitä, puhutko mulle... Poika alkoi heti selittelemään, että se oli toi toinen, joka huusi, jonka toinen tietysti kielsi. Olin koko tilanteesta niin typertynyt, etten osannut sanoa pojille mitään järkevää, vaan huusin vain, että menkääpäs kotiin opettelemaan käytöstapoja tai jotain muuta vastaavaa, jolloin pojat lähtivätkin jo juoksemaan karkuun. Olen aika huono arvioimaan ikiä, mutta pojat olivat varmaan jotain 7-10-vuoden väliltä eikä tuollaisten keskenkasvuisten käytöksestä pitäisi tietenkään ottaa itseensä, mutta kyllä mulle raskasuhormoneissani tuli siitä vähän paha mieli. Poika oli sen verran pieni, että voi olla, ettei edes tajunnut mun olevan raskaana, vaikkei siitä näillä viikoilla ole kyllä epäilystäkään. Mutta niin tai näin, eihän kenellekään saa noin sanoa! Pahan mielen lisäksi aiheutti tapahtuma päässäni aika paljon muitakin ajatuksia...

Miksi päädyimme Bugaboo Donkey rattaisiin?

Me ostettiin tuossa pari viikkoa sitten uudet rattaat! Oltiin pohdiskeltu meidän menopeliasiaa jo jonkin aikaa, sillä haluttin vaihtaa meidän vanhat Brio Go:t joihinkin toisiin ennen uuden vauvan tuloa. Vanhoissa rattaissa ei sinänsä ollut mitään valtavaa vikaa, mutta ne on jo aika vanhat enkä ole varma olisiko ne kestänet enää seuraavaa kolmea vuotta. Niissä oli myös pari ominaisutta, joista ei oikein tykätä. Ratasosan istuin on makuumme liian takakenoinen ja tuntuu, ettei Pikku Myykään oikein tykkää siitä, vaan haluaisi istua pystymmässä. Lisäksi vöitä ei ole mitenkään virittelemälläkään saanut niin kireälle, etteikö Myy olisi päässyt niistä pois. Niinpä haluttiin etsiä uudet yhdistelmät mahdollisimman pian, että päästäisiin vielä käyttämään niitä Myyn kanssa ennen vauvan syntymää, kun se kuitenkin niissä vielä aika paljon kulkee.

Kuka voittaa somearvonnoissa?

Facebook ja Instagram on nykyään täynnä erilaisia arvontoja, joissa voi voittaa jos jonkinlaisia palkintoja. Arvonnat ovat yrityksille, bloggaajille yms. hyvä markkinointikeino ja tapa kerätä itselleen lisää seuraajia, sillä kyllähän moni houkuttelevan palkinnon vuoksi alkaakin seuraamaan ja saattaa siten kiinnostua oikeastikin mielenkiintoisista tileistä. Mutta kuka niissä somearvonnoissa oikein voittaa? Vai voittaako kukaan?

Mä oon itsekin aika innokas osallistumaan somearvontoihin, ainakin jos niihin on helppo osallistua. Instassahan usein on tapana, että arpaa vastaan pitää seurata kyseistä tiliä sekä tägätä kommentteihin joku kaveri. Usein lisäarpoja saa mitä useamman kaverin tägää, joka onkin ihan reilua, sillä mitä enemmän näkee vaivaa, sen enemmän levittää myös järjestäjälle vastapalvelukseksi kilpailua laajemmalle. Mutta kilpailujen yleistyessä olen huomannut joidenkin ottaneen ihan asiakseen arvontoihin osallistumisen ja tägäilevän ihan hillittömät määrät ihmisiä! Esimerkiksi muakin on tägäilleet pari tyyppiä moniin arvontoihin, joita en ollenkaan tiedä tai tunne. Tää on vähän ristiriitaista, sillä eihän se tietenkään kiellettyä ole, mutta vähän ärsyttävää kuitenkin... Ja jos joku tägäilee mukaan kymmeniä Instatilejä, kertoo se siitä, että osallistuja selkeästi kalastelee arpoja eikä enää vain rehellisesti tägää mukaan ystäviään, kuten arvontaohjeissa usein kehotetaan. Tämän voi arvonnan järjestäjä jopa katsoa vilpiksi ja arpoa tällaisen voittajan uudelleen.

Kesää ja kuulumisia!

Tää helleaalto on vähän haudannut blogin pölykerroksen alle, mutta nyt ajattelin tulla hieman kirjoittelemaan kuulumisia! Täällä ollaan siis nautittu kesästä täysin siemauksin. Ei ole oikeastaan edes harmittanut, ettei ole päässyt minnekään ulkomaanmatkalle, kun kotikaupungissakin on voinut viettää ihania aurinkoisia päiviä! 

Meidän viime päivät on täyttyneet mm. retkistä uimarannalle ja Kumpulan maauimalaan, puistoihin ja kaverin kanssa Lintsille. Mutta täytyy myöntää, että vaikka kuinka lämmöstä ja auringonpaisteesta tykkäänkin, on raskaus verottanut hieman munkin jaksamista näinä hellepäivinä. Kun ollaan oltu aamupäivät ulkona, on mun pitänyt melkein joka päivä nukkua päiväunet Myyn nukkuessa (joka on myös vedellyt niitä 2-3h/päivä!). Ei ole tullut mieleenkään itse esim. jäädä ottamaan aurinkoa Myyn päiväunien ajaksi, vaikka ennen oon jaksanut olla paisteessa helposti tuntikausia. Nyt on muutenkin alkanut jo pikku hiljaa tuntumaan siltä, että on tosiaan raskaana. Mitään pahempia vaivoja ei vieläkään ole, mutta yleisesti olo on aika raskas. Mutta ehkä on ihan ok ottaa vähän rennommin, nukkua päiväunia ja koomailla iltaisinkin vain telkkarin edessä tekemättä mitään järkevää, kun kohta ollaan jo kuitenkin loppuraskauden puolella. Ja vaikka näitä ihania kesäpäiviä onkin mahtunut tähän kesään jo ihan harvinaisen paljon, olen antanut itselleni luvan myös nauttia niistä täysillä stressaamatta esim. blogin kirjoittamisesta ja muista jutuista, joita "pitäisi tehdä".  

Lemppari luonnonkosmetiikkatuotteet

Listasin jokusen aikaa sitten suosikkejani luonnonkosmetiikkameikeistä ja nyt olisi vuorossa muut luonnonkosmetiikkatuotteet. Olen tässä parin vuoden aikana kokeillut jo aika paljon erilaisia luonnonkosmetiikan tuotteita, joista osa on jäänyt heti lemppareiksi ja osa on ollut enemmän huteja. Mutta kokeilemalla sitä vain löytää ne itselle sopivat jutut!

Eli tässä tulee tämän hetken parhaat jutut, joita suosittelen lämpimästi muillekin luonnonkosmetiikasta kiinnostuneille: 

Laboratoire du Haut-Segala, porkkanaöljy

Mä ostin aika hetken mielijohteesta kesän alussa Ruohonjuuresta porkkanaöljyn, joka onkin osoittanutunut ihan kesän ykköstuotteeksi. Laitan aurinkoisina päivinä porkkanaöljyä ennen ulos menoa ja vielä illalla uudestaan auringossaolon jälkeen. Öljystä tuntuu tulevan jo itsessään pientä sävyä kasvoille ja sen sanotaan syventävän päivetystä. Tutkimusten mukaan porkkanaöljyssä ei ole kai mitään suojakerrointa, kuten ei kookosöljyssäkään, mutta kevyttä suojaa niistä tuntuu osa saavan. Mä en itse pala kovinkaan helposti ja olen hieman aurinkorasvoja vastaan, joten olen jo pitkään käyttänyt auringossa oikeastaan vain kookosöljyä (ellei nyt olla ensimmäisiä päiviä Balilla tms). Kookosöljy on kuitenkin kasvoille mielestäni ainakin pidemmän päälle vähän turhan tuhtia, mutta porkkanaöljy vähän kevyempänä on sopinut siihen hyvin. En suosittele tätä kuitenkaan aurinkorasvan asemasta, jos palat helposti! En muista öljyn hintaa ihan tarkkaan, mutta kesän Ruohonjuuri-lehdessä oli siihen alennuskuponki. 

Raskauden puolenvälin kuulumisia

Raskaus on hujahtanut jo puoleen väliin ja vähän ylikin, sillä nyt on menossa jo viikko 22. Aika tuntuu menevän melko nopeasti eikä viikoissa pysy edes samalla tavalla perässä kuin ensimmäisessä raskaudessa. Odotusappi puhelimessa on ihan ehdoton, josta voi tarkistaa missä ollaan menossa, kun tarve vaatii!

Olo on edelleen oikein hyvä eikä pahoinvointeja tullut missään vaiheessa. Pahin väsymyskin on  jo helpottanut aikaa sitten, vaikka vieläkin tulee välillä otettua Pikku Myyn nukkuessa itsekin päiväunet. Fiilis on energinen eikä raskaudesta ulkoisesti muistuta muu kuin kasvava maha. Joka tuntuuki jo aika isolta... Myös kasvaneet pylly ja reidet ovat tuottaneet jonkin verran ahdistusta, mutta näillä nyt mennään. Vaikka olen hankkinut jonkin verran odotusvaatteita, on mulla käytössä paljon ihan omia tavallisiakin vaatteitakin, mutta ne ei vain tunnu ihan samanlaisilta päällä kuin ennen, joka kieltämättä vähän inhottaa. Painoa on tullut tähän mennessä noin kahdeksan kiloa, joka on muistaakseni aika samaa tahtia kuin ensimmäiselläkin kerralla, mutta tuntuuhan se aika paljolta. Luin juuri eräästä FB odottajien ryhmästä kuinka paljon muilla on tullut puoleen väliin mennessä ja suurin osa näytti olevan vielä miinuksen puolella! Mutta toisaalta pitää olla tyytyväinen, ettei ole tarvinnut ainakaan oksennella ja olla ällöttävän olon vuoksi syömättä niin, että paino laskisi...