Super helpot kiharat kylpytakin vyöllä -katso ohjeet kuvina!

Oletko jo kuullut kiharoista, jotka tehdään kypytakin vyöllä? Mulle tuli tällaiset Instagramissa vastaan ja päätin kokeilla, sillä olen etsinyt hyvää ja helppoa tapaa, jolla mun luonnonkiharat hiukset saisi näteille kiharoille eikä vaan suttuiselle pörrölle. 

Mun hiukset on siis sellaiset, että ne kihartuu märkänä ja jos niille ei tee mitään, jää ne sellaiseksi epäsiistiksi pörhelöksi. Olin jossain vaiheessa melkein vuoden Curly Girl Methodilla, mutta lopetin sen, kun en senkään avulla saanut kiharoista ihan mieleisiä. Kirjoitin muuten Curly Girl Methodin lopettamista postauksen, joka on ollut pitkään mun luetuin postaus! Kiharat voi tietysti tehdä myös kihartimella, suoristusraudalla tai kiharruspuikolla (joka on laitteista oma suosikkini), mutta yritän vältellä hiusten kuumakäsittelyä ja siksi olen koittanut löytää jonkin tavan saada kiharat aikaan yön aikana nukkuessa. Olen kokeillut tehdä kiharat mm. sellaisilla patukoilla tai foliolla, joiden ympärille hiukset kiedotaan sekä pikkunutturoilla, jotka toimivatkin ihan hyvin, mutta onhan niissä vähän vaivaa laittaa eikä niiden kanssa ole kiva nukkua. Lisäksi olen testannut kieputtaa hiukset pannan ympärille, joka on vähän samantapainen tekniikka kuin tämä kylpytakin vyöllä, mutta se oli paljon hankalampi ja vei enemmän aikaa. 

Tästä tekniikasta tuli sitä kokeiltuani välittömästi aivan suosikki ja rehellisesti sanottuna, olen tehnyt nämä suihkun jälkeen joka kerta siitä lähtien kun muutamia viikkoja sitten opin tämän tavan!

1,5-vuotias!

Lunalla tuli tässä hetki sitten 1,5 vuotta täyteen ja kun tänään käytiin neuvolassa, ajattelin tulla kertomaan vähän kuulumisia. 

Lunahan on kasvanut koko ajan hyvin hitaasti käyrien alapuolella ja sitä on tutkittu verikokeissakin alta vuoden ikäisenä. Käytiin myös kasvukontrolleissa vähän väliä, mutta 1v. neuvolassa ylimääräiset mittauskäynnit jätettiin pois. Meitä vain kehotettiin käymään kolmen kuukauden päästä avoimessa neuvolassa tarkistamassa mittoja, mutta koronan takia niitä ei tietysti järjestettykään. Vähän siis jännitettiin oliko pituutta nyt puolessa vuodessa tullut... mutta olihan sitä! Mitat olivat nyt 76,3cm ja 8,8kg (1v. ne olivat 70,4 ja 7,5kg). Pää oli 46,5cm. Pituus menee edelleen -2 käyrän alapuolella, mutta kuitenkin siinä omaa linjaansa ja paino on aikalailla -2 käyrällä. Näistä ei oltu kovin huolissaan, kun kasvua on kuitenkin tasaisesti tullut. Vilkaisin mielenkiinnosta kotona minkä kokoinen Alexa oli saman ikäisenä ollut, niin ei se ollut kuin 2,5cm pitempi ja reilun kilon painavampi. 

Lasten synttäritarjottavat kerhossa/päiväkodissa, mikä on sopivaa?

Mä törmäsin tällä viikolla aiheeseen, josta sisäinen sokerinatsimutsini hieman pöyristyi... 

Mä pidin Alexan kanssa tosi tiukkaa linjaa sokerin suhteen pitkän aikaa ja se ei syönyt pariin ensimmäiseen vuoteen lähes tulkoon ollenkaan sokeria. Reilu pari vuotiaana se sai ekan kerran maistaa jätskiä ja siitä vähitellen muitakin herkkuja jonkin erityistilanteen tullessa eteen. Kakkua ja joulupipareita se taisi syödä yli 3-vuotiaana ensimmäisen kerran ja mehua sille on tarjottu ensimmäisen kerran 4v. synttäreillä. Karkkia Alexa on syönyt (mun tiedon mukaan) pari kertaa tässä nelivuotiaana. Ensimmäisen kerran Gugguun liikkessä se otti vaahtokarkkeja, vaikka kielsin ja toisella kerralla oltiin juhlissa, joissa en enää kehdannut kieltää, kun kaikki muutkin lapset söivät. 

Herkkuina meillä oli pitkään satunnaiset rusinat, mulberit tai taatelipatukat ja niihin Alexa tyytyi yllättävän pitkään. Saunajuomana on usein kookosvettä ja juhlissa meillä on ollut raakakakkua, popcornia, hedelmiä jne. Nyt viimeisen vuoden aikana mukaan on tullut ihan oikeitakin herkkuja, jotka on usein itse leivottuja vähän vähemmällä sokerilla, mutta myös ihan oikeaa jätskiä ja kakkuakin on syöty jo monesti. Olen yrittänyt opettaa Alexalle sellaista normaalia suhtautumista herkkuihin, jonka takia en ole halunnut kieltää aivan kaikkea, vaan opettaa, että välillä voi herkutella, mutta ei joka päivä.  Mutta esim. mehuja, limsoja ja karkkeja en tule lapsilleni luultavasti koskaan tarjoamaan, ellei ole "pakko", sillä ne ovat mielestäni aivan turhia.  Alexan 4-v. juhlissa meillä nyt oli mehua, kun ajattelin vieraiden kaipaavan sitä. 

Ja olen ihan tyytyväinen kuinka hyvin tämä sokeri-asia Alexan kanssa meni, vaikka kyllähän siitä huomaa, että nyt kun se on päässyt herkkujen makuun, maistuisivat ne niin usein kuin niitä vain annettaisiin. Kai se vaan on ihmisen luonto... 

Korona-ajan ajatuksia

Moikka! 

Kappas, yli kuukausi kulunut viime postauksesta... Voisin syyttää jotain koronakoomaa, mutta mulla on ollut tässä jo jonkin aikaa tosi huono motivaatio kirjoittaa blogia. Mua ärsyttää tekniset ongelmat, joita mulla blogin kanssa on, kuten että en ole pitkään aikaan pystynyt vastaamaan blogin kommentteihin. Ja nyt myös mun Google Analytics on lakannut toimimasta... tai koko blogi on hävinnyt sieltä! En oo mikään tekniikkavelho, joten kaikkien tällaisen asioiden selvittäminen tuntuu välillä ylivoimaiselta... 

Kaipaan vähän Wordpressiä, jossa mun blogi oli Rantapallon aikoina ja aloin elättelemään toiveita siirtyä ehkä uudestaan sinne Bloggerin sijaan. Pitää selvitellä olisiko se mahdollista... olisi nimittäin ihana aloittaa vähän niin kuin "puhtaalta pöydältä" blogin kanssa. Kirjoitusideoita nimittäin kyllä olisi!

Vaikka blogissa on ollut viime aikoina hiljaisempaa, olen ollut sitäkin aktiivisempi Instagramissa. Se on niin kiva ja nopea ja sinne tulee päivitettyä jotain lähes päivittäin. Ja olenkin monesti miettinyt pitäisikö vain lopettaa blogi ja keskittyä Instaan, mutta välillä kuitenkin kaipaan pidempien juttujen kirjoittamista. Ja blogissa on kivaa se, että postaukset pysyvät tallessa ja ovat löydettävissä Googlen kautta, toisin kuin Instassa, jonne ne tavallaan häviävät hetkessä. 

Mutta jottei koko postaus menisi vaan tästä aiheesta valittamiseksi, niin kerronpa vähän meidän kuulumisia!