Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Kesän aloitus Särkänniemessä ja Tampereella


Me potkaistiin viime sunnuntaina kesäretkikausi avatuksi, kun vietettiin päivää koko perheen voimin Särkänniemessä ja Tampereella. Rio on tehnyt viime aikoina ihan tosi paljon töitä, eikä olla keretty tehdä oikein mitään kivaa yhdessä aikoihin, joten tää oli aivan täydellinen pikku piristys arkeen ja startti tulevaan kesään!

Me matkustettiin Tampereelle junalla, joka on kyllä lasten kanssa niin kiva tapa kulkea, kun pääsee leikkivaunuun. Me lähdettiin lähes kukon laulun aikaan, mutta matka meni oikein kivasti aamupalaa syöden ja leikkien. Ja rautatieasemalta päästiin kätevästi paikallisbussilla Särkäniemeen.

Äidin oma-aika

Äidin oma-aika

Äidin oma-aika on asia, joka joillekin äideille on itsestäänselvyys eikä ilman omia hetkia ja latautumista jaksa pyörittää arkea ja toisille taas on aivan turhuutta, jota he eivät koe edes tarvitsevansa. Ihmiset ovat erilaisia ja tietysti voi olla äitejä, jotka nauttivat siitä, että voivat olla koko ajan lastensa kanssa ja illalla hetken ehkä miehensä seurassa ja se riittää. Mutta mä uskon, että vaikka kuinka lapsiaan rakastaakin, useimmat äidit kaipaavan myös niitä omia hetkiä tai harrastuksia joko aivan yksin tai omien kavereiden kanssa. 

Kun meillä oli vain yksi lapsi, mä sain viettää omaa aikaa melko ruhtinaallisesti. Aloin käymään satunnaisesti joogatunneilla Alexan ollessa noin 3kk ikäinen ja kävin aika paljon treenaamassa yksikseni tai Alexan nukkuessa päiväunia. Näin jonkin verran kavereitakin yksin, vaikka useimmiten taisi kuitenkin Alexa olla mukana. Parisuhdeaikaa meillä ei Rion kanssa ollut kovinkaan usein, mutta kuitenkin silloin tällöin käytiin leffassa tms. ja Alexa oli joitakin kertoja mummin luona yökylässä. Ja tämän lisäksi mulla oli tietysti päivittäin omaa-aikaa, kun Alexa nukkui päiväunia (joskus vähemmän, joskus enemmän), jonka käytin usein blogin kirjoittamiseen, treeniin, kaupoissa kiertelyyn tai ihan vain kotona puuhailuun tai lorvailuun. 

Ja tähän olin oikeastaan aika tyytyväinen, sillä itse ainakin olen parempi äiti sen jälkeen, kun saan välillä olla ihan rauhassa ja tehdä omia juttujani.

Valmiina kiinteiden aloitukseen!

Valmiina kiinteiden aloitukseen!

Iiiik, huomenna Lunalla tulee 6kk täyteen ja me aloitetaan kiinteiden maistelu! 

Alexahan aloitti  maistelemaan soseita jo 4,5kk ikäisenä neuvolan ohjeistuksesta, kun en muusta silloin tiennyt, vaikka hyvin olisi voinut odotella vähän pidempäänkin... Ensimmäiset maistiaiset hän sai sitterissä, kun ei tiedetty, ettei se ole todellakaan turvallinen paikka syödä. Asiasta ei mainittu neuvolassa mitään eikä kerrottu missä vauvaa voisi turvallisesti syöttää (eli syöttötuolissa tai sylissä). Myöhemmin alettiin antamaan Alexalle myös sormiruokaa, mutta enemmän hän kuitenkin söi soseita. Yleensä päivässä taisi olla ehkä yksi sormiruoka-ateria ja muut syötettiin. 

Lunaa halusin täysimettää 6kk jo ihan senkin takia, kun ei voida tietää jos koliikki-itkut kuitenkin liittyivätkin vaikka suoliston kehittymättömyyteen enkä halunnut yhtään turhan aikaisin sitä rasittaa. Ajateltiin aloittaa sormiruoalla, mutta olen aika varma, että hänestäkin tulee soseiden ja sormiruoan sekasyöjä. En ehkä vain kestä viittä kertaa päivässä sitä sotkua mikä sormiruoasta tulee, heh. Ja siksi esim. puuro tullaan kyllä syöttämään eikä anneta lapsen itse sitä kauhoa. Lisäksi muualla kuin kotona syödessä voi olla helpompi syöttää. 

Pärjääkö pikkulapsiperhe ilman mikroa?


Käytetäänkö teillä mikroa? Mä olen jo pitkään miettinyt mikrosta luopumista, sillä en pidä sitä kovin järkevänä laitteena ruoan lämmittämiseen... Se on kuitenkin meillä tähän asti ollut, sillä onhan se varsinkin pikkulapsiarjessa ihan hemmetin kätevä. Niinpä olin ajatellut luopua mikrosta ehkä siinä vaiheessa kun Luna alkaa myös syömään samaa ruokaa meidän kanssa. MUTTA, viime viikolla mikro sanoikin jo poks ja meni rikki... 

Mikron käytöstähän on monenlaista mielipidettä. Toiset ajattelevat sen tuhoavan ruoan kaikki ravintoaineet ja sädettämisen mahdollisesti aiheuttavan muutoksia ruoassa tehden sen jopa epäterveelliseksi. Lisäksi mikrossa usein käytetyistä muoviastioista saattaa vapautua ruokaan haitallisia aineita. Ja toiset taas ajattelevan kaiken tämän olevan ihan puppua ja kokevat mikron aivan yhdenvertaiseksi lämmitysmuodoksi kuin uunin tai hellankin. 

WHO:n uudet linjaukset pienten lasten ruutuaikaan -Pysytäänkö teillä näissä?

WHOn uudet linjaukset pienten lasten ruutuaikaan

Maailman Terveysjärjestö WHO julkaisi keskiviikkona lasten turvallisen ruutuajan rajat. Alle 5-vuotiaille suositus on max. 1h/päivä ja alle 1-vuotiaiden ei tarvitsisi nähdä ruutua ollenkaan. Miten on, pysytäänkö teillä näissä rajoissa?

Luin tämän uutisen tänään aamupalalla selatessani puhelinta samalla kuin 3-vuotiaani katseli toisessa huoneessa telkkarin aamuohjelmia syöden siellä omaa aamiaistaan ja tunsin kieltämättä pienen piston sydämessäni... 

Mutta rehellisyyden nimissä, yleensä meillä kyllä syödään aamupala, kuten muutkin ruoat, yhdessä keittiössä. Tai yhdessä on useimmiten vain minä ja Alexa, sillä Rio harvoin syö samaan aikaan meidän kanssa ja Luna ei ihan vielä ole aloittanut ruokailua. Eikä meillä normaalisti katsella mitään ohjelmia syödessä, jota tiedän monen vanhemman käyttävän keinona saada pieni lapsi syömään paremmin. Kieltämättä tykkään itsekin syödä iltapalani telkkarin edessä, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja ennen lapsia söin muutenkin usein katsellen jotain ohjelmaa tai lukien, mutta se johtui  siitä, että söin yksin ja se oli aika tylsää. Lapsilleni minun ei kuitenkaan tarvitse tätä tapaa opettaa, sillä me voimme syödä yhdessä ja jutella vaikka päivän tapahtumista. Viime aikoina kuitenkin Alexa on halunnut välillä syödä aamupalaa telkkarin edessä, jota en ole jaksanut kieltää, kun olen siinä samalla saanut itsellenikin houkuttelevan somehetken Lunan ollessa yleensä tissillä...