Aivan pian on kulunut vuosi Pikku Myyn syntymästä. Vuoden aikana mä olen kerran nukkunut 8 tunnin unet putkeen. Viisi tuntiakin kerralla on ollut melko harvinaista. En ole myöskään käynyt yli vuoteen missään illanvietoissa, sillä mun pitää aina laittaa Myy nukkumaan ja rampata imettämässä sitä. Nykyään tulen torstaisin töistä puoli kymmenen aikaan, jonka jälkeen laitan vielä Myyn nukkumaan. Muutaman kerran olen tullut esiintymiskeikalta vielä myöhempään ja silloinkin Myy on ollut hereillä ja mä olen laittanut sen nukkumaan. Rio ei vaan osaa/halua hoitaa nukutusta, joten jos ei ihan ensimmäisiä viikkoja lasketa mukaan, olen mä laittanut sen unille vuoden ajan lähestulkoon joka ikinen ilta. Ja se ei ole ihan helppo homma se...
Toisinaan nukuttaminen on mennyt aika helpostikin, mutta useimmiten ei. Meillä on ollut mm. useamman kuukauden vaihe, kun en saanut Myytä nukahtamaan kuin kantoreppuun kävelemällä ympäri kämppää samalla laulaen. Joka ikinen ilta. Plus päiväunet, ellei oltu jossain liikenteessa rattailla. Nyt ollaan onneksi päästy kantorepusta eroon, mutta kovin paljoa helpommaksi homma ei ole mennyt. Myy nukahtaa aina tissille ja jos se menee "normaaliin" aikaan nukkumaan eli noin klo 20, niin käyn yleensä imettämässä sitä vähintäänkin pari kertaa ennen kuin menen itse nukkumaan noin klo 00. Useimmiten montakin kertaa ennen kuin itse pääsen sänkyyn. Tai sitten on niitä iltoja, kun se ei vaan nukahda enkä itse jaksa viettää koko iltaa yrittäen sitä. Sitten meen katsomaan telkkaria ja Myy leikkii lattialla siihen asti kunnes itse meen nukkumaan silloin puolen yön maissa. Ja joo, hävettää kertoa, että siinä se sitten viettää illan telkkarin edessä. Ei hyvä sekään.
Myy nukkuu perhepedissä ja yöllä imettäminen ei ole niin raskasta (vaikka sitäkin tapahtuu usein), kun se on siinä vieressä ja unia on helppo jatkaa, mutta nuo illat rassaa mua jo aika paljon. Tiedän, ettei 1-vuotias enää tarvitse yöllä maitoa ja se pitää mua vain tuttina. Mutta kun on itse väsynyt koko rumbaan ja haluaa päästä mahdollisimman helpolla, niin se tissitainnutus on vaan aika helppo keino saada unet jatkumaan. Iltaisin kaipaisin vaan niin sitä omaa aikaa, kun päivälläkin Myy nukkuu vain yhdet tunnin unet.
Me päätettiin kokeilla jo tuossa noin kuukausi sitten unikoulua. Selitin Riolle mitä tehdään ja päättäväisesti lähdettiin toteuttamaan lempeää tassuttelu-unikoulua. Rio aloitti ja yritti laittaa Myytä nukkumaan. Alkoi huuto, jota Rio kesti 10min. Sitten mä tulin jatkamaan ja pystyin tekemään sitä ehkä 45min. Myy oli aivan hysteerinen tunnin huutamisen jälkeen, kun ei sitä mitkään tassuttelut rauhoittaneet ja sylissäkin se huusi kun sireeni. Rio ei varmaan ihan edes tajunnut mistä oli kyse, kun ehdotin unikoulua eikä se suostunut missään nimessä jatkamaan moista. Enkä mäkään kyllä pystynyt katselemaan kun oma lapsi oli niin hädässä. Tunnin päästä oli pakko antaa tissiä ja siihen loppui se unikoulu.
Ja siitä jatkui sama meno kuin aikaisemminkin, eli mä laitan Myyn nukkumaan joka ikinen ilta ja imetän sata kertaa yössä.
Asialle pitäis varmaan jotain tehdä, ennen kuin mä sekoon... Tai sitten pitää vaan odottaa, että Myy jossain vaiheessa itse luopuis tissistä. Ehkä toivottavasti ennen kouluun menoa? Ei mulla oo mikään kiire lopettaa imettämistä ja mielellään tekisinkin sen lapsentahtisesti, mutta alan olla aika väsynyt olemaan vaan tuttina. Mutta kai tää vaan kuuluu asiaan ja monella on varmaan paljon vaikeempaakin. Joskus ois vaan kiva käydä vaikka jossain illalla tai istua vaikka vaan yksin siellä sohvalla, kun joku muu laittaa lapsen nukkumaan.
Kohtalotovereita? Kokemuksia lempeistä unikouluista, jotka toimii?
Phuuuuh, tulee melkeen tuskahiki tätä lukiessa.. Meillä kohta puoli vuotias, jolla on kuukauden kestänyt iltahärdellit ja alan jo nyt miettiä että mitä ihmettä tehtäis et saatais neiti taas nukkumaan helpommin ja nukkumaan pidempiä pätkiä öisin. Hän nukku neljä kuiseks ku unelma. Illalöa tuli helposti uni ja yöllä heräili kerran tai kaksi tissille. Nyt menee helposti kaks tuntia illalla ennen ku nukahtaa, tissiä, höpinää, tissiä, sähläämistä ja taas vähän tissiä... Oli pari flunssaa ja kovasti uusia taitoja, toivon että kun taidot vanhenee niin yöt rauhottuisi. Pelkään vaan että häslääminen ja heräily on jo opittu tapa... Yhtä neuvoton siis olen minäkin!
VastaaPoistaVoi ei... Meillä liikkumaan lähteminen aiheutti ihan kreisit yöhillumiset, kun uusia taitoja piti harjoitella yölläkin. Mutta ne onneksi sitten jonkin ajan päästä kyllä vähän helpotti, että josko teilläkin menis pahin pian ohi.
PoistaItse en vaan antanut periksi, pidin sylissä, tein kyykkyjä, hyräilin korvaan. Parina yönä huusi kaksi tuntia, sitten alkoi huutaminen vähenemään ja alkoi tassutteleminenkin pikkuhiljaa auttaa. Nyt nukkunut täysiä öitä muutamia. Kyseessä siis reilu 7 kk ikäinen. En vaan itse enää jaksanut yöllä syöttää koko ajan ja tutti ei kelpaa ollenkaan. Kamalaa sitä huutoa oli kuunnella, kun aivan kaarella kirkui, mutta yritin vain ajatella, että ei vauvalla kuitenkaan mun sylissä hätä ole, suuttui vain, kun piti saavutetusta edusta luopua. Voimia öihin teille :)
VastaaPoistaKiitos! Hienoa, jos teillä on alkanut unikoulu toimimaan! Ite en oo varmaan ollut tarpeeksi päättäväinen enkä halua tunteja huudattaa... Meilläkään ei tutti kelpaa.
PoistaSuosittelen Laura Anderssonin kirjaa Voit nukkua. Siinä kerrotaan vauvojen/pienten lasten unesta kaikki mahdollinen ja miten vauvan voi opettaa missäkin vaiheessa nukkumaan! Ja nimenomaan lempein keinoin autetaan vauva/lapsi uneen. Ihan tosi, tosi vahva suositus tolle kirjalle!
VastaaPoistaOon tainnutkin kuulla tosta! Pitää varmaan lukea, kiitos vinkistä. 😊
PoistaMeillä on ollut ihan sama ongelma, lapsi täytti juuri vuoden. Ratkaisu näyttää löytyneen isästä, eli yritä sinäkin vain tsempata Rioa. Aloin antamaan iltatissin sohvalla ja sitten iskä vei lapsen sänkyyn. Aluksi tietysti kamala huuto mutta nyt jo jää sinne ja mäkin voin jo viedä hänet. Ja tuo yötissirumba kans kävi ihan mahdottomaksi. Tehtiin niin että vaihdettiin iskä lapsen pinniksen puolelle ja mä en reagoinut mihinkään lapsen huutoihin yöllä, iskä välillä silitteli ja laittoi takaisin makuulleen. Eka yö oli kauhee, yhtä huutoa. Toka yönä heräs yhden kerran, kolmantena ei kertaakaan! Nyt alkaa neljäs yö. Eli jos se oli näin helppoa niin olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin. Tsemppiä, sä tarvit nyt miestäs tähän. (Koska se huuto todellakin on sydäntä riipaisevaa, on myös hyvä ajatus nukkua eri huoneessa unikoulun ajan).
VastaaPoistaJoo, pitää kannustaa Rioa siihen, että isänkin pitäis auttaa näissä hommissa! Se kun ei kulttuurillisista syistä nää siinä oikein mitään ongelmaa, että äiti hoitaa aina nukutuksen ja tissiä annetaan pitkin yötä... Mutta tuo paikkojen vaihtaminen sängyssä vois ainakin olla kokeilemisen arvoinen vinkki! Kiitos!
PoistaVoi apua, olet super kun jaksat! Meillä auttoi kun otettiin käyttöön tuttipullo josta annettiin iltamaito ja imetys loppui kokonaan. Viikon verran joi monta kertaa yössä pullosta maitoa, sen jälkeen vain kerran yössä ja iltapullon. Meillä oli pakko jatkaa yömaitoa koska lapsi tosi pitkä mutta painoa ei tarpeeksi, eikä selkeästi kestänyt 12h unia ilman tankkausta. Vasta 2v alkoi itse nukkua välillä koko yön ilman maitoa. Sitten vaihdoin iltamaidon nokkamukiin eikä se sitten enää kiinnostanut lasta. Ilman itkuja siis päästiin eroon enkä tuntenut huonoa omaatuntoa tuttipullosta kun meillä ei ole koskaan syöty tuttia eikä pulloa käytetty päivällä. Niin ja yöllä juotin arlan luomu korviketta niin ei tarvinnut nousta sängystä hakemaan maitoa. Tsemppiä hurjasti!!
VastaaPoistaKiitos tsempeistä! Teillä on mennytkin aika kivasti tuo. Ehkä mekin voitais vielä koittaa pulloa, vaikkei se ookaan ollut oikein suosiossa. Mutta jospa se kelpais vaikka yöllä! Meilläkään ei syödä tuttia.
PoistaMeillä pidettiin määrätietoisesti unikoulua reilu viikon, jonka jälkeen rauhoittui ja oppi menemään itse nukkumaan. Nykyään riittää satu ja hetken istuminen vieressä.
VastaaPoistaUnikoulun eka ilta oli hirveä. Huutoa kesti parituntia. Mutta määrätietoisesti laitettiin sänkyyn ja rahoitettiin. Toka ilta oli hieman helpompi. Kolmantena iltana nukahti jo 30min. Ja viikon päästä jo siirryttiin satu ja hetkeksi viereen jäämiseen. Takapakkeja on tullut, jos on ollut kipeänä. Mutta ne on hetkellisiä ja rytmiin päästy takaisin nopeasti, ilman huutoja.
Täytyy sanoa, että tämä on helpottanut omaa elämää hurjasti. Varsinkin kun käy töissä, niin oli kiva istua edes hetki katsoen telkkaria tai syöden salaa karkkia. Toki tuo vaati myös mieheltä panostuksen ja kummallakin samat säännöt.
Tsemppiä ❤
Kiitos! Onpa ihanaa, että teillä on toiminut unikoulu noin hyvin! Mä tarvisin kyllä sen miehen panostuksen asiaan myös, kun epäilen etten yksin kykene hommaan...
PoistaIlman miehen tukea ei tuohon olii pystytty. 😊
PoistaMoikka! Meillä täällä 1v2kk, täysin samanlainen nukkuja kuin teillä! Pakko sanoa, et oli ihanaa lukea että muillakin on tätä samaa, kuin meillä. Ei siis ihanaa, että teilläkin poukkoillaan, vaan ihanaa että on kohtalotovereita! Mä en oikeesti kans tiedä mitä tässä enää pitäisi tehdä, kaikki keinot on kokeiltu ja mikään ei auta. Oon vaan aatellu että parempi itselle ja näille lapsille, et mä saan edes vähän unta yöllä, ja oon siksi antanut roikkua tissillä läpi yön. Väärin, mut ei vaan jaksa. Tsemppiä meille!
VastaaPoistaNo joo, "kiva" että löytyy kohtalotovereita! 😊 Ja sama ajatus just itellä, että saapahan edes vähän paremmin nukuttua, kun tyrkkäsee vaan tissin suuhun, kun että pitäis huutavaa lasta rauhoitella ja kanniskella pitkin yötä... Ja kai tän on pakko ajan myötä jossain vaiheessa helpottaa... Tsemppiä joo meille! 😊
PoistaGordonin unikoulu on meillä toiminut kun yöt alkoi olla niin raskaita niihin melkein kymmeneen herätykseen yössä ja oli jo muutama epäonnistunut unikoulu takana. Normaalisti annan aina rintaa ennen nukkumaan menoa ja olen seuraavat 7 tuntia imettämättä, jonka jälkeen saa taas rintaa. Kun poika herää niin otan syliin,käärin peittoon, kävelen,hyssyttelen ja annan nukahtaa syliin, jonka jälkeen siirrän omaan sänkyyn ja jos herää siirtämiseen niin olen silittänyt selästä jolloin välillä nukahtaa uudestaan tai otan takaisin syliin ja kokeilen uudestaan. Yöt on menneet nyt suurimmaksi osaksi hyvin, mutta parina yönä olen joutunut antamaan rintaa vaikka se 7 tuntia ei ole täyttynyt kun ei ole rauhoittunut nukkumaan uudestaan. Nyt unikoulua 9 päivää takana ja yöt menee sillä 2-3 herätyksellä, joka on helpottanut kummasti omaa univelkaa. Meillä mies hoitaa sen alkuyön heräämiset (klo 10-03) ja minä loppuyön. :)
VastaaPoistaJoo, tästä oonkin kuullut kans suosituksia! Vaatis vaan sen oman päätöksen kokeilla... Kiva kuulla, että teillä on alkanut toiminaan ja mies auttaa osan yöstä!
PoistaKiitos! Joo, mä vähän elättelen toiveita, että öihin tulis muutoksia viimeistään Balin reissulla kolmen kuukauden päästä... Isän rauhoituskeinot päivisin on näyttää YouTubesta videoita, joten ne ei oikein toimi öisin... Haha!
VastaaPoista