Kannattaako 1,5-vuotiasta viedä Muumimaailmaan?

Tuntuu vähän väärältä julkaista tällaista Turun perjantaisten tapahtumien vuoksi, mutta julkaisen nyt kuitenkin... Vaikka Turun isku oli järkyttävä ja uhrit ja heidän omaiset ovat ajatuksissamme, on elämän jatkuttava eikä pelkoon ja epätoivoon vaipuminen auta. Siksipä kerron nyt meidän perjantaista Naantalin Muumimaailmassa ja siitä kannattaako 1,5-vuotiasta edes viedä sinne. 

Pikku Myy on jo jonkin aikaa ollut innostunut Muumeista ja joka kerta, kun se kuulee telkkarista Muumimaailman mainoksen, juoksee se tuijottamaan sitä. Ollaan jokusen kerran katsottu Muumeja telkkaristakin, mutta eniten sitä kiinnostaa se alkulaulu eikä jaksa kovin kauan katsoa itse sarjaa. Muumikirjoja luetaan myös ahkeraan ja Myy tunnistaa jo Muumi-hahmoja sieltä sun täältä, joita meiltä kotootakin löytyy niin mukeista, pyyhteistä, potasta jne... Aina Muumeja nähdessään se sanoo Mamma, Pappa, joka on vähän huvittavaa, kun se ei kuitenkaan vieläkään käytä kunnolla äitiä tai isiä, mummista puhumattakaan. Niinpä ajateltiin, että viedään se Muumimaailmaan, kun sinne pääsee alle 2-vuotias vielä ilmaiseksikin ja sinne voisi tehdä kivan yhden päivän retken, kun Rio ei ole päässyt tekemään meidän kanssa oikein mitään kivaa kesällä, kun on ollut koko ajan töissä.

Me matkattiin Naantaliin Onnibussilla, jonne sillä pääsee kätevästi Helsingistä suoraan. Menomatka meni kivasti Pikku Myyn nukkuessa suurimman osan ajasta  ja Naantaliin saavuttiin 11 jälkeen. Kerettiin sopivasti vähän haukata välipalaa ja katsella hieman kaunista Naantalin vanhaa kaupunkia ennen Muumimaaliman aukeamista klo 12. Oltiin ostettu liput etukäteen netistä (bussissa), joka kyllä kannatti, sillä meidän ei tarvinnut jonottaa portilla ollenkaan. Itse asiassa hieman ihmettelin kuinka useammat eivät olleet tehneet samaa, sillä vaikka kyseessä oli elokuinen perjantai päivä, oli jonoa kuitenkin ihan reilusti.

Mähän olen ollut yhden kesän Muumimaalimassa töissä, kun siellä meni Muumipeikko ja Primadonna -esitys, jossa esiinnyin sirkustaiteilijana ja esitysten väleissä olin myös Muumihahmoina puistossa. Työ oli kaiken kaikkiaan hauskaa, vaikka kesäkuumalla ei olisi aina huvittanutkaan vetää mitään kuumaa Muumi-pukua päälle, joten itselle tuli aika nostalgiset fiilikset tulla taas Muumimaailmaan. 

Myy oli aika ihmeissään minne oltiin tultu, mutta vauhdikkaasti se lähti tutkimaan puistoa. Muumitalolta löytyi tuttuja hahmoja, joita se yllättäen meni aika reippaasti heti tervehtimään. Se oli ihan super söpö, kun meni kädet puuskassa Muumien viereen odottamaan heiltä halausta, mutta ei kuitenkaan itse uskaltanut halata. Muumien seurassa koko tyttö oli yhtä hymyä ja lopulta, kun hahmot oli tulleet vähän tutuimmiksi, kävi se antamassa pusujakin ainakin Mammalle ja Hemulille. 

Me kierrettiin koko Muumimaailma, käytiin katsomassa kaksi esitystä ja välillä syömässä Mamman Keittiössä, jossa oli muuten ihan ok ruokaa. Myy ei hermostunut kuin kerran, kun laitoin sen rattaisiin siksi aikaa, kun käytiin katsomassa lahjatavarakauppaa, jossa se olisi tietysti halunnut mennä katselemaan tuotteita. Se jaksoi koko päivän ihan super hyvin ja meni aina välillä rattasiin omatoimisesti istumaan, kun ei jaksanut kävellä. Myytä ei pelottanut Mörkö, hattivattien pimeä luola eikä esityksessä nähty Drontti, vaikka joillakin pienillä tuli sen nähtyä itku. Se tosin johtuu varmaan siitä, ettei se vielä ihan ymmärrä mitä ne ovat. Itkua ei tullut edes pois lähtiessä, sillä siinä vaiheessa meillä oli niin väsynyt tyttö, että se simahti jo heti Muumimaailman sillan ylitettyä. 

Meillä oli Muumimaailmassa aivan ihana päivä, josta nautti koko perhe. Me ei varmasti saatu ihan kaikkea irti pienistä yksityiskohdista, sillä Myy ei vielä tunne kaikkia hahmoja eikä tarinoita, mutta se ei haitannut yhtään, kun niitä voi katsella sitten tarkemmin kun Myy on vähän isompi. Muumitalon eri kerroksiin oli hauska kiivetä ja käydä kokeilemassa huoneista löytyneitä sänkyjä. Myös Papan laivalla oli kiva leikkiä. Mutta parasta antia oli ehdottomasti hahmot! Oli ihana katsella kuinka paljon aikaa hahmoilla oli antaa aikaa yksittäiselle lapselle (joka tietysti johtui myös siitä, ettei ollut mikään hillitön ryysis). Esim. Hemulin kanssa Myyllä oli pitkät tuokiot ja lopuksi, kun Myy ei olisi millään malttanut lähteä, nosti Hemuli Myyn vielä syliinkin. Siinä me sitten räpsittiin lähes tippa linssissä kuvia ja ihmeteltiin meidän niin reipasta pientä tyttöä. 

Vaikka Muumimaailman liput tuntuivat kohtalaisen kalliilta ja matka bussissa päiväkseltää aika pitkältä, oli kaikki ehdottomasti kyllä sen arvoista! Mikä sen parempaa kuin katsella oman lapsen iloa ja viettää ihanaa perheaikaa idyllisessä paikassa suloisten Muumihahmojen keskellä. Tiedän, että kaikki vahemmat eivät varmasti ajattele samoin, mutta me ainakin aiotaan mennä Muumimaailmaan uudestaankin. Vaikka joka kesä! 

Mutta summa summarum, 1,5-vuotiaskin sai Muumimaailmasta varmasti koko rahalla (eli vanhempien lippujen verran) iloa! Loppuun vielä muutama käytännon vinkki Muumimaailma reissulle pienten kanssa:

* Elokuun loppupuolisko oli loistava ajankohta! Ei liikaa ruuhkaa, mutta ei kuitenkaan ihan autiota, jotta tunnelma säilyy ja hahmot jaksavat olla aktiivisia. Sääkin oli aika mukava, vaikkakin hieman pilvinen. Vasta pois lähtiessä alkoi satamaan.

* Varatkaa aikaa! Me oltiin paikalla viisi tuntia eikä se ollut ainakaan yhtään liian paljon.

* Kannattaa pitää arvotavarat käsilaukussa, niin rattaat voi ajoittain jättää jonnekin odottamaan. Esim. Muumitaloon ei pääse rattailla, joten jätettiin ne ihan huoletta ulos odottamaan, kun puhelimet ja lompakot oli vaan mukana. Muuten rattailla pääsee oikeastaan joka paikkaan, vaikka poluilla on joissain kohdissa jonkin verran portaita ja hieman jyrkempiä kohtia. Muuten oltais kyllä pärjätty pelkällä kantorepullakin, mutta rattaissa oli kätevä kuljettaa kaikki päivän aikana tarvitut tavarat.

* Mamman Keittiöstä löytyy syötävää pienillekin. Mamman Keittiön kotiruokabuffetissa alle 2-vuotiaat syövät ilmaiseksi ja tarjolla oli monenlaista pienillekin sopivaa ja kohtuu terveellistä syötävää. Myylle tuli muuten reissulla uusia makuja, kun se sai buffetista ekan kerran maistaa nakkia (johon se sanoi meidän kauhuksi nam!) sekä äitin vohvelista palasen...

Onko muilla ollut onnistuneita reissuja Muumimaailmaan pienten taaperoiden kanssa?

P.S. Ota seurantaan myös mun Instagram (@eathooplove) tai Facebook!