Heti sisään astuttua tuli tunne, että oli aivan alipukeutunut, kun suurimmalla osalla asiakkaista oli puku päällä. Suosittu businessmiesten lounastuspaikka siis. No, mekin oltiin kerrankin laitettu päälle jotain muuta kuin verkkarit, niin kehdattiin sentään mennä sisään. Tilaa löytyi ja päästiin nopeasti sushien kimppuun.
Sisustus oli miellyttävän harmooninen ja sushit kutsuvasti esillä kirsikkapuun alla.
Sushit olivat sopivan tavallisia, sillä liian erikoiset jää ainakin multa usein syömättä. Niitä oli myös riittävästi tarjolla eikä suosikkeja tarvinnut jäädä kyttäilemään.
Tarjolla oli myös merileväsalaattia, joka oli tosi hyvää! Oon aikaisemmin syönyt tätä vaan sushin päällä, mutta maistui hyvin ihan pelkästäänkin.
Tarjolla oli myös dumplingeja. Mun täytyy kyllä sanoa, etten oo näistä niin kovin innostunut... Söin dumplingeja ekan kerran Lontoossa ja kaverin hehkuttaessa niitä, oli odotukset aika korkealla. Valitettavasti olin kuitenkin vähän pettynyt. Kyllähän niitä söi, muttei todellakaan ollut mitään sushiin verrattua himoruokaa. Tosin en mä kyllä sushistakaan ensimmäisillä kerroilla tykännyt... Rice Cardenissa otin yhden tälläisen, mutten tainnut edes syödä sitä kokonaan. Miinuksena oli myös se, ettei missään lukenut mitä nyytit sisälsivät (possua), vaan sitä piti kysyä henkilökunnalta.
Iloinen Petra inkiväärin kimpussa! Myöskään noista palleroista ei voinut tietää mitä ne sisälsivät...
Sushit maittoivat oikein hyvin. Ei ollut ehkä maailman parasta, mutta buffetiksi keskivertoa parempaa. Lisää haettiin ja mahat tuli täyteen. Paikka oli viihtyisä eikä liian täynnä, joten pystyttiin vielä jäädä rupattelemaan teekupposten ääreen syönnin jälkeenkin. Sanoisin, että hinta-laatusuhteeltaan oikein oiva paikka!
Ei kommentteja