Moikka Maailma!

Se on uuden ajan alku! Senpä kunniaksi päätin perustaa blogin.

Rakastan matkustamista. Ei ole ees väliä mennäänkö lähelle tai kauas. Innostun joka kerta, vaikka tiedossa olisi vain lyhyt junamatka Turkuun. Matkalla pääsee irti arjesta, tutustuu helpommin uusiin ihmisiin ja tuntee elävänsä. En ole vielä nähnyt kovin paljoa maailmaa, mutta yritän ottaa vahinkoa takaisin koko ajan niin paljon kuin pystyn.

Lapsena mulla ei ollut mahdollisuutta matkustella paljoa, enkä myöskään pahemmin ole käynyt turistimatkoilla. Suurin osa reissuistani on liittynyt työhöni sirkustaiteilijana, mutta on tässä viime vuosina kokeiltu ihan lomailua ja maailmaan tutustumistakin. Ja sekös on ollut mahtavaa!

Tämän vuoden alussa tein elämäni ensimmäisen pidemmän matkan (4kk) Kaakois-Aasiaan, jossa tutustuin Thaimaahan, Kambotzaan, Laosiin ja Indonesiaan. Kesällä kävin Puolassa ja nyt talvella pikaisesti katsomassa Pietaria. Kohtuullisen hyvä vuosi siis! Ensi vuonna sitten lisää... Ja voin mä ehkä noista vanhoistakin matkoista jotain jossain vaiheessa kertoa, jos mä oikein innostun.

Vähän tosta blogin nimestä... Hmm... Aika heittämällä se tuli. Mutta on siinä jotain ajatustakin. Syöminen on tärkeää. Aina. Se vaan on parasta. Ei sille mitään voi... Ja sirkus. Se on myös tärkeetä. Välillä tärkeempää, kun mikään. Ja kivointa. Ja se on mun työtä. Vanteet matkustaa usein mun mukana ja ne on nähny maailmaa lähes yhtä paljon, kun minä. Mä oon ollu vannetyttö jo joku 15 vuotta. Tai enemmänkin... En mä muista. Mut siinä ne on keikkunu olalla mukana aika kauan. Ja se rakkaus... No, katotaan sitä sit myöhemmin. Ja onhan tietty Eat, Pray, Love aika ihana kirja. Naivia. Joo, tiedän... Mut mä tykkään kaikesta tyttöjen hömpästä.

Niin, ja tää on sit mun ensimmäinen blogi ikinä, niin antakaa anteeks, jos on aluks jotain sotkuja. Mä vasta opettelen näitä juttuja. Jos nyt joku ees tänne löytää...

Nyt mä haen ehkä vielä yhen kinkkuleivän, että on sitten vararavintoa viikon päästä alkavaan uuteen reissuun. Ja ehkä pipariakin... Niin, mähän sanoin, ruoka on tärkeetä!

Jerina