Päiväretkellä Launeen perhepuistossa ja Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla

Me tehtiin viime viikolla päiväretki Launeen perhepuistoon. En ollut kyseisestä puistosta itse asiassa koskaan kuullutkaan, mutta kun kaveri siitä kertoi ja pyysi mukaan, niin oltiin toki heti messissä. Lähdin siis tyttöjen kanssa yksin ja kaveri tuli lapsensa kanssa Tervakoskelta. 

Me matkattiin Lahteen paikallisjunalla, jossa saa rattaiden kanssa matkustaa ilmaiseksi. Oltiin juuri viikko tätä ennen tehty junalla päiväretki Hyvinkäälle ja matkat oli sujuneet ihan kivasti, niin uskallettiin lähteä Lahteenkin asti, vaikka matka oli vähän pidempi (reilun tunnin suuntaansa). Kummallakin reissulla menomatka meni oikein hyvin, kun tilaa oli aamulla niin paljon, että saatiin käyttöömme koko kuuden penkin loossi. Matka meni aika nopeasti kun vaan katseltiin ikkunasta ja lueskeltiin kirjoja. Hyvinkäältä ruuhka-aikaan palatessa kotimatka oli kuitenkin vähän nihkeämpi, kun tilaa ei ollut niin paljoa ja silloin väsyneiden lasten viihdykkeeksi oli pakko käyttää lastenohjelmia puhelimelta... Niinpä Lahden reissulle olin ajatellut jo valmiiksi, että mennään paikallisjunalla, mutta tullaankin kotiin nopeammalla IC:llä, jossa on myös leikkivaunu. 

Päiväristeily Tallinnaan ja erikoisen risteilykesän kuulumisia

*pressimatka, joka on saatu yhteistyössä Tallink ja Visit Tallinn

Mä kävin viime viikolla Tallinkin kutsumana päiväristeilyllä Tallinnassa. Risteilyt Tallinnaan ja Tukholmaan kuuluvat yleensä aina meidän kesään, joten oli ihana päästä käymään merellä ja hetkeksi ihan oikeasti ulkomaille! Me matkattiin Tallink Victoria II laivalla, joka on otettu normaalilta Tallinna-Tukholma reitiltään täksi kesäksi liikennöimään Helsinki-Tallinna väliä tehden elokuun loppuun asti 11h päiväristeilyjä. Laiva lähtee Helsingistä klo 9.30 ja palaa klo 20, joten Tallinnaan jää aikaa 5 tuntia, joka onkin juuri sopiva aika käydä kiertelemässä kaupunkia. 

Miten valmistua kaukolennolle lasten kanssa?

Moikka moi! Me ollaan palattu Balilta! Ja vaikka mulla oli kone matkassa mukana ja kovasti suunnittelin kirjoittelevani jo reissun päältä, niin enhän mä mitään kerennyt... Tai totesin oikeastaan heti, että en halua käyttää meidän lyhyttä aikaa Balilla koneella istumiseen. 

Mutta nyt ajattelin kirjoitella vähän reissukuulumisia näin jälkikäteen ja aloitetaan matkoista. Pitkät lentomatkat lasten kanssa ei välttämättä ole mitään herkkua ja me vähän oikeastaan pelättiinkin niitä etukäteen, sillä viime reissulla Alexan ollessa reilun vuoden ikäinen matkat olivat melko raskaita ja hankalia...

Syyslomalle Balille!!

Me ollaan oltu viimeksi Balilla yli kaksi vuotta sitten, kun Alexa oli reilun vuoden ikäinen eikä se tietysti muista siitä mitään. Alun perin oli ajatus lähteä sinne melko pian Lunan syntymän jälkeen, mutta odottamattomien tapahtumien ja Lunan koliikin takia ei voitukaan lähteä... Asia harmitti tosi paljon, sillä ajateltiin, että taas kävisi niin, ettei Rion perhe näe meidän lasta pienenä vauvana. Kesälläkään ei pystytty matkaan lähteä ja ajatus oli mennä Balille vasta ehkä ensi vuoden kesällä...

Reilu viikko sitten tilanne kuitenkin muuttui ja me ollaan lähdössä sinne ensi viikolla!!! Tää suunnitelma tuli aivan odottamatta ja päätös lähteä tehtiin kahden viikon varoitusajalla. Viikko sitten ostettiin liput ja ens torstaina jo mennään. Iiiks! Ollaan matkalla vaan kaksi viikkoa, joka tuntuu tosi lyhyeltä ajalta verrattuna siihen mitä yleensä ollaan oltu, mutta ihanaa, että päästään nyt edes nopeasti käymään.

2,5-vuotiaan kanssa Puuhamaassa

Me käytiin viime viikolla Pikku Myyn, mun kaverin ja hänen samanikäisen lapsensa kanssa Puuhamaassa. Olikin melkin ihme, että edes loppujen lopuksi päästiin sinne, sillä ollaan oltu menossa paikkaan jo varmaan viisi kertaa tänä kesänä, mutta milloin onkin ollut vesisade ja milloin joku kipeenä. Myykin on jo varmaan ihmetellyt, että mikä ihmeen paikka se Puuhamaa on, kun siitä ollaan jo usein puhuttu, mutta ei koskaan olla vielä sinne päästy... 

Eikä ihan mutkitta mennyt tämäkään yritys! Me lähdettiin Myyn kanssa junalla Riihimäelle, josta kaverin piti tulla meitä hakemaan. Muutama minuutti ennen Riihimäkeä oltiin noustu jo ovelle odottamaan, kun juna kuitenkin yhtäkkiä pysähtyi. Jonkin aikaa odoteltiin ja syyksi ilmeni jokin raidevika ja tuli kuulutus, jossa kerrottiin, ettei juna pääsekään ajamaan Riihimäelle, vaan joutuu palaa Hyvinkäälle. Hah. No ei muuta kun kaveri ajaakin Hyvinkäälle hakemaan meidät, jostä päästiin lähtemään sitten kohti Tervakoskea ja Puuhamaata vähän suunniteltua myöhemmin.

Taaperon kanssa Tukholman risteilyllä

Me käytiin tuossa parisen viikkoa sitten Tukholman risteilyllä. Ei oltukaan pitkään aikaan käyty, sillä edellisellä kerralla mä odotin Pikku Myytä eli tää oli Myyllekin ensimmäinen kerta Ruotsissa. Riolla oli vain viikko lomaa, joten tää oli meidän pikkuinen kesälomamatka ja mukana oli myös mun äiti. 

Me mentiin Viking Linen Gabriellalla ja Myy oli innoissaan jo nähdessään niin ison laivan. Meillä oli hytti, jossa oli parisänky ja kerrossängyt, joten mahduttiin hyvin kaikki sinne. Menomatka meni leppoisasti kannella lähtöä katsellen, laivaa kierrellen sekä burgereita syöden. Käytiin myös tanssimassa Ville Viikingin kanssa, joka on jo ihan tuttu Myylle, kun ollaan nähty se muutaman kerran Tallinnan laivoilla. Oli niin ihana katsella kuinka reippaasti Myy oli kaikkien muiden lasten kanssa tanssilattialla ja jonotti nätisti omaa vuoroaan halaamaan Villeä. Mä oon itse lapsesta asti tykännyt risteilyistä ja oli niin hauska katsella kuinka paljon Myykin menosta nautti.

Vau mikä viikko!

Viime viikko oli niin hauska ja vauhdikas, että sitä voi hyvin muistella vielä näin maanantainakin! Eilen ihan mietin, että miten yhteen viikkoon voikin mahtua näin paljon kivoja juttua. Mutta vaikka viikko oli hauska, olin kyllä sunnuntaina jo ihan poikki... 

Viikko alkoi maanantaina kauniissa maisemissa Roihuvuoren Kirsikkapuistossa mun äidin synttäripiknikiä viettäen. Ja jatkui tiistaina biitsipäivällä perheen kesken Herttoniemessä. Me ei käyty viime vuonna ollenkaan Suomessa rannalla, kun oli niin kylmä eli tää oli Pikku Myyn eka kerta. Oli ihana huomata kuinka Myy tykkäsi leikkiä hiekassa ja kahlailla matalassa vedessä. Viime kesänä kun Balilla ei oikein pystytty olemaan rannalla ollenkaan, kun se lähti aina välittömästi juoksemaan aaltoihin ja joku sai koko ajan juosta perään... Voi tosin olla, että veden lämpötilallakin oli jotain tekemistä asian kanssa, mutta kyllä me mietittiin, että tämän ikäisen kanssa olisi varmaan niin paljon helpompaa jo olla reissussa... 

Linnanmäellä taaperon kanssa

Meidän Linnanmäen retki Vappupäivänä oli niin kylmä ja sateinen, että päätettiin lähteä tänään käymään siellä uudestaan, kun oli niin aurinkoinen päivä. Paikalla oli aika paljon ihmisiä, mutta ei kuitenkaan ollut mitään tungosta ja meillä oli tosi hauskaa!

Mä kävin Pikku Myyn kanssa Panoramassa sillä aikaa, kun korkeanpaikankammoinen Rio odotteli alhaalla. Se on kyllä kerran käynyt siinä ennenkin, mutta se kuulemma riitti. On muuten jännä nähdä mahtaakohan korkeanpaikankammo periytyä Myylle... Nyt sitä ei ainakaan pelottanut, vaikka pitikin äitiä kädestä kiinni koko kyydin ajan. Sen jälkeen käytiin kaikki yhdessä Rumpukarusellissa, jonne ei viitsitty viimeksi mennä, kun se oli ihan märkä. Yritettiin myös laittaa taas Myytä Rekkakaruselliin, mutta ei se reppana uskaltanut jäädä siihen vieläkään yksin. 

Kesän 2018 bucket list

Me ei olla tänä kesänä menossa Balille, joka tietysti harmittaa, mutta voi kesästä silti tulla kiva. Oonkin jo miettinyt jonkin verran juttuja, joita ainakin haluaisin tehdä. Mä uskon, että kesästä tulee hauska, sillä Pikku Myy on jo siinä iässä, että sen kanssa on helpompi tehdä asioita ja käydä pikkureissuilla. 

Meidän kesäksi on suunnitteilla ainakin:

* Retki Muumimaailmaan. Viime vuonna Muumimaailmassa vietetty päivä oli aivan ihana ja mieleenpainuva. Myy oli aivan innoissaan ja meillä oli Rionkin kanssa tosi hauskaa. Tänä kesänä pitää siis ehdottomasti mennä uudestaan ja samaan syssyyn olis mahtavaa käydä Turussakin, jossa en ole käynyt aikoihin! 

* Linnanmäki. Lintsi kuuluu kesään ja me itse asiassa käytiinkin siellä jo vappupäivänä, mutta silloin oli niin kylmää ja sateista, että pitää mennä joku lämpimämpi päivä uudestaan. Tai vaikka useammankin kerran! On niin huippu juttu, että Lintsillä on pienille lapsille ilmaisia laitteita ja kiva leikkipaikka. Me oltiin laittamassa Myytä vappuna sellaiseen autokaruselliin, johon aikuiset ei pääse ja jossa se kävi viime kesänäkin kaverinsa kanssa, mutta nyt aivan yksin alkoikin alahuuli väpättämään siihen malliin, että pitikin hakea se pois ennen kyydin alkamista...

Pieni lapsi moottoripyörän kyydissä

Mietin vähän aikaa viitsinkö tästä aiheesta edes kirjoittaa blogiin, mutta menkööt nyt kuitenkin... Pienen lapsen tai vauvan kuljettaminen moottoripyörän kyydissä kun saattaa mietityttää vaikka joitain muitakin reissaajia, niin ajattelin vähän kirjoittaa siitä meidän kokemuksia. 

Siitä saakka kun Pikku Myy on syntynyt, ollaan puhuttu Rion kanssa siitä, aiotaanko ottaa se Balilla skootterin kyytiin. Mun ensimmäinen ajatus oli tietysti, että ei missään tapauksessa! Mutta... Miten sitten päästäisiin Balilla kulkemaan sukulaisten luo? En ole koskaan nähnyt Rion kotikaupungissa Lovinassa takseja ja matkaa Rion perheen luo hotellikeskittymästä on sen verran paljon, ettei sitä oikein voi ainakaan rattaiden kanssa helteessä kävelläkään. Sukulaisten tuleminen meidän luokse olisi myös ollut melko hankalaa, kun heitä on niin paljon, että sekin olisi melkoista edes takaisin moottoripyörillä suhaamista ja säätämistä. 

Niinpä me päädyttiin siihen, ettei ole oikein muuta vaihtoehtoa kun ottaa se Myy skootterin kyytiin. 

Loma lapsen kanssa / ilman lasta

Vaikka meillä oli aivan ihana loma Balilla, ei se tietenkään ollut aivan samallainen matka, kuin matkat ennen lasta... Ajattelinkin koota vähän ajatuksia miten matka erosi entisistä matkoista ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos suunnittelee matkaa lapsen kanssa.

Matkan hinta nousee

Monella lentoyhtiöllä alle 2-vuotiaat matkustavat "ilmaiseksi" eli verojen ja muiden maksujen hinnalla. Meille Pikku Myyn matka maksoi noin 70 euroa. Kannattaa myös miettiä haluaako varata pienelle lapselle bassinetin vai ottaa oman paikan. Myy mahtui vielä vähän alle 75 senttisenä juuri ja juuri bassinetiin, mutta huonona nukkujana ei viihtynyt siinä menomatkalla juuri lainkaan.

Täältä löytyy myös mun 10 vinkkiä taaperon lentomatkaan valmistautumiseen. 

Kaikenkaikkiaan matkaan ei kuitenkaan lapsen vuoksi mennyt paljoakaan enempää rahaa, sillä hotelleissa ei tullut ylimääräisiä kuluja ja ravintoloissa oli niin halpaa, että Myylle saattoi hyvin tilata oman annoksen, vaikkei se kaikkea olisi syönytkään.

Missä lapsi nukkuu?

Monessa hotellissa vauvansänkyn saa lisämaksutta, mutta ihan joka paikassa niitä ei ole tarjolla. Vai nukkuuko lapsi perhepedissä? Onko sänky tarpeeksi tilava tai saako sitä siirrettyä seinän viereen? Myy nukkui Balilla mun/meidän kanssa, mutta joissain paikoissa sängyt oli aika hurjan korkeita. Ja kerran Myy myös putosi sängystä keskellä yötä... 

Kotona ollaan ja sekalaisia ajatuksia matkan jälkeen

Täällä ollaan taas koto-Suomessa! Tultiin eilen aamulla ja vietettiin jokseenkin sekainen päivä odotellen, että tulis edes suurin piirtein ilta ja päästäis nukkumaan. Kotimatka meni paljon paremmin kuin menomatka ja Myy jopa nukkui aika pitkiä aikoja bassinetissa, mutta en vaan saanut itse nukuttua melkein ollenkaan, joten olo oli jokseenkin väsynyt. Iloiseksi yllätykseksi Helsinkiin oli tullut meidän poissaollessa kesä ja kaikkialla oli aivan vihreää. Meidän lähtiessä kun oli vain harmaata ja vettä satoi... Kätevästi olin pois muuten koko allergia-nuha ajan! Olis kyllä ollut niin paljon tylsempi palata samanlaiseen säähän kun mistä lähdettiin...

Tänään herättiin viideltä ja oltiin jo vähän enemmän järjissämme. Käytiin kaupassa, laitettiin ruokaa, ulkoiltiin ja pyörähdettiin Itiksessä. Miten ihanan tavallista! Vaikka matka oli tosi onnistunut ja hauska, on musta ihan kiva olla taas kotonakin. Riokaan ei ole niin masentunut kuin viime reissun jälkeen, joten arkeen palaaminen on vähän helpompaa. 

Täydellisen loman viimeinen päivä

Canggun jälkeen mun, Rion ja Pikku Myyn matka jatkui takaisin Rion kotikaupunkiin Lovinaan loman viimeiseksi kymmeneksi päiväksi. Mun äiti meni Canggusta vielä viideksi päiväksi Ubudiin ja tuli sieltä sitten Lovinaan. Lovinassa me yövyttiin Puri Bali -nimisessä hotellissa, jossa meillä oli ensin pienempi huone ja viimeiset viisi päivää iso asunto, jossa oli kaksi kerrosta, kaksi vessaa, keittiö ja iso parveke. Päivät ovat menneet todella rennosti altaalla ja rannalla lekotellessa sekä Rion perheen kanssa aikaa viettäessä mitään kovin erityistä tekemättä. Ja nyt ollaankin jo siinä pisteessä, että menossa on matkan viimeinen päivä...

Canggu: lehmiä ja hipstereitä

Kutan jälkeen me suunnattiin Cangguun, joka oli mulle (ja tietysti äitille) aivan uusi paikka. Riokin oli käynyt siellä edellisen kerran noin seitsemän vuotta sitten. Canggu on Balin nouseva suosikkipaikka, sillä se yhdistää Ubudista tutut terveyskahvilat ja joogan surffaukseen ja rantaelämään. Eli kuulostaa aika täydelliseltä!

Cangguun tultaessa tuli heti olo, että tultiin maalle. Lehmiä oli laitumilla vähän joka puolella ja aistittavissa oli sitä aitoa Balia, jota esim. Kutalla ei todellakaan enää näe. Canggu koostuu useammasta rannasta ja meidän hotelli Ecosfera oli niistä kuuluisammalla eli Echo Beachilla. Alue on kuitenkin suhteellisen pieni ja kävellenkin pääsee kulkemaan eri rannoille ja keskustaan. Skootterilla aina tietysti helpommin ja nopeammin. Meidän koko Cangussa olon ajan oli harmillisen pilvistä ja sateista sekä laskuvesi, joten ei oikein päästy viettämään kunnon rantaelämää. Kun vesi palasi, oli aallot sen verran isot, ettei ainakaan meidän kohdalla olisi pystynyt edes uimaan, mutta en ole ihan varma olisiko se jollain toisella rannalla ollut kuitenkin mahdollista vai onko Canggussa vain surffaus se juttu. 

5 terveyskahvilasuositusta Ubudiin

Palataan vielä hetkeksi Ubudiin, sillä ajattelin vinkkailla muutamia hyviä terveyskahviloita sieltä.

Bali Buda

Ubudin ensimmäinen "terveys"kahvila, joka on avattu jo vuonna 1994 ja josta koko terveysvillitys on tainnut lähteä. Tarjolla monenlaista herkkua kohtuulliseen hintaan. Valikoimasta löytyy gluteenitonta, maidotonta, vegaanista ja raakaruokaa, mutta myös luomukanaa on tarjolla. Erityisen ihana salaatinkastikevalikoima. Ei Wifiä. Kulman takana pääkadulla myös kauppa, josta voi ostaa eko-tuotteita, tuoreita leivonnaisia ja herkullisia kakkuja. Aluksi paikan nimi oli muuten Bali Buddha, mutta koska Buddhan nimeä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, vaihdetiin se jokin aikaa sitten Budaksi.

Jl Jembawan #1

Päivät Kutalla ja Uluwatussa

Heippa! Mun tuli vietettyä vähän tahatonta blogitaukoa, kun parissa meidän edellisessä hotellissa oli sen varran huonot nettiyhteydet, että ajattelin pitää kunnon lomaa enkä istua jumittavan netin äärellä hermostumassa. Nyt yhteydet kuitenkin taas toimii paremmin, niin tulin vähän kertomaan mitä ollaan puuhailtu. 

Ubudin jälkeen me mentiin kolmeksi yöksi Kutalle. Kuta ei kuulu mun suosikkeihin Balilla, mutta voi siellä aina hetken käydä ja niin tehtiin nytkin, kun äitikään ei ollut sitä vielä nähnyt. Ensimmäinen päivä meni oikestaan vain käveleskellessä ympäriinsä (johon menikin yllättävän paljon aikaa, kun ei ollut moottoripyörää käytössä...) ja rannalla auringonlaskua katsellessa. Aallot oli jokaisena päivänä vähän turhan isoja, joten multa jäi surffaus taas väliin, mutta ei se oikeastaan haitannut, kun oli niin paljon muutakin tekemistä. 

Ihana Ubud!

Moikka! Me ollaan nyt Kutalla, mutta tätä ennen vietettiin kolme yötä Ubudissa, jossa oli ihan super ihanaa! Lovinassa Pikku Myy oli melkein koko ajan itkuinen, kun ei ollut vielä tottunut kuumuuteen ja se oli vähän kipea. Se halusi koko ajan olla vaan sylissä, kun kaikki uusi taisi vähän ahdistaa ja hyvää tarkoittavat lukuisat sukulaiset vähän säikäyttää... Mutta nyt se on onneksi taas oma itsensä ja on alkanut nauramaan ja liikkumaan kuten ennenkin. Myös yöt on menneet kivemmin ja parina yönä olen saanut  nukuttua jo melkein kahdeksan tuntia vain yhdellä herätyksellä!

Ubud, tuo Eat Pray Love -kirjasta/leffastakin tuttu taiteilijakylä merkitsee mulle lähinnä hyvin syömistä ja shoppailua, sillä siellä on niin paljon ihania (terveys)ravintoloita ja -kahviloita sekä Balin parhaat ostosmahdollisuudet. Itse asiassa kaikki mitä Balin markkinakaupustelijoilla on myynnissä, tulee Ubudista. Halvin paikka tehdä ostoksia on Sukowati, joka on paikallinen markkinapaikka pienen ajomatkan päässä Ubudin keskustasta, mutta me ei nyt menty sinne, sillä siellä on niin hirveä ryysäys ja tyrkytys, ettei jaksettu lähtä sinne Myyn kanssa. Ubudin keskustastakin löytyy kuitenkin paljon kaikkea kivaa ostettavaa ja eriyisesti joogavaatteita.

Pienen lapsen suojaaminen auringolta

Suomessakin alkaa vissiin olemaan aika mukavat ilmat, joten on aika miettiä vähän pienen lapsen suojaamista auringolta.

Meille aurinkorasvan hankkiminen Pikku Myylle oli aivan ehdoton juttu Balia varten, sillä täällä on niin paahtavan kuuma, ettei ilman voi missään tapauksessa olla. Mutta kyllä se aurinko paistaa Suomessakin ja lapsen suojaaminen on aiheellista. Ensisijaisestihan alle 3-vuotias lapsi tulisi suojata vaatteilla tai pitää varjossa eikä alle 6 kk vauvalle pitäisi laittaa ollenkaan aurinkorasvaa, sillä niin pienen iho ei vielä hikoile ja rasvaus voi estää ihoa hengittämästä normaalisti.

Aurinkorasvojen suojausteho perustuu joko kemiallisiin tai fysikaalisiin reaktioihin, joista kemialliset voiteet imee UV-säteet ihoon ja suodattaa ne kemiallisen filtterin läpi iholta pois (perus Nivean yms. aurinkorasvat) kun taas fysikaalinen auronkovoide heijastaa säteet folion lailla pois iholta. Kemiallisista auronkosuojavoiteista on monenlaisia hieman huonoja tutkimustuloksia ja huhuja, että ne voisivat toimia jopa hormoonihäirikköinä ja että niiden runsas käyttö voisi vaikuttaa imettävän äidin maidon laatuun. Tämän vuoksi itselleni oli tärkeää löytää auronkorasva, joka olisi fysikaalinen ja lisäksi luonnonkosmetiikkaa.

Balilla ollaan!

Täällä ollaan, Balilla! Lentomatka oli pitkä ja aika raskas, mutta siitä kuitenkin selvitiin. Ensimmäisellä lennolla Pikku Myy nukkui vähän, katseli videota vähän ja taisi vain kerran huutaa isommin. Dohan vaihto oli aika nopea, eikä keretty paljoa muuta kuin etsiä seuraava portti ja syödä vähän evästä. Balin lento olikin sitten aika hankala... Myy kyllä nukkui, mutta jos sitä yhtään liikutti, aloitti se aivan järkyttävän huudon. Ja pakkohan sitä pitäessä oli välillä vaihtaa vähän asentoa tai siirtää sylistä toiseen. Oltiin varattu se baby bassinet, mutta ei Myy oikein siinä viihtynyt, kun se oli niin pieni, eikä se mahtunut siihen edes suoraksi makaamaan. Niinpä omat unet jäi lennolla hyvin vähäisiksi. Myyn herättyä se kuitenkin viihtyi kohtalaisen hyvin eikä meidän tarvinnut edes kaivaa kaikkia leluja esille. Vähän kyllä kateellisina katseltiin viereistä ehkä vähän Myytä vanhempaa lasta, joka nukkui vissiin koko matkan yhtä pientä vinkaisua lukuun ottamatta... 

Rion perhe oli lentokentällä vastassa ja me lähdettiin heti ajamaan Lovinaan, joka on Pohjois-Balilla. Automatka meni lähinnä nukkuessa, mutta kerkesin kuitenkin ajattelemaan, että on tää elämä kyllä ihan ihmeellistä, kun viisi vuotta sitten eksyin Balille vähän sattumalta ja tapasin Rion ja nyt oon neljättä kertaa täällä ja autossa istuu ensimmäistä kertaa yhdessä meidän molempien perheet sekä lisäksi Myy.

Sekalaisia mietteitä ennen matkaa

Mulla ei mielessä pyöri nyt oikeastaan muu, kuin muutaman tunnin päästä häämöttävä Balille lähtö, joten tässä vähän sekalaisia ajatuksia, joita parhaillaan risteilee mun päässä:

-Voi kun nuo viimeisetkin tavarat olisi pakattu ja laukut olisi jo laitettu kiinni... Miten meillä voi oikeasti olla noin hitokseen tavaraa??

-No, aika paljon on tuliaisia, kuten 9 levyä suklaata sekä Rion vanha X-Box ja siihen varmaan parikymmentä peliä, tanssimatto, Kinect yms... Lisäksi Rio haluaa viedä sen vanhemmille toppatakit. Kyllä, toppatakit Balille! Sen äiti oli pyytänyt takkia, mutta ei se varmasti tajua mikä sitä odottaa, kun eihän siellä ole kukaan varmaan edes nähnyt toppatakkia... Mun mielestä aivan idioottimaista, sillä en usko, että niitä voi siellä käyttää, vaikka sellaiset kevyttoppikset ovatkin. Mutta eihän tuo mun mielipidettä kuuntele...