Moikka moi! Me ollaan palattu Balilta! Ja vaikka mulla oli kone matkassa mukana ja kovasti suunnittelin kirjoittelevani jo reissun päältä, niin enhän mä mitään kerennyt... Tai totesin oikeastaan heti, että en halua käyttää meidän lyhyttä aikaa Balilla koneella istumiseen.
Mutta nyt ajattelin kirjoitella vähän reissukuulumisia näin jälkikäteen ja aloitetaan matkoista. Pitkät lentomatkat lasten kanssa ei välttämättä ole mitään herkkua ja me vähän oikeastaan pelättiinkin niitä etukäteen, sillä viime reissulla Alexan ollessa reilun vuoden ikäinen matkat olivat melko raskaita ja hankalia...
Meillä oli lennot yhdellä vaihdolla Dohan kautta, sillä Suomesta ei taida edes suoria lentoja Balille mennä. Mielestäni yksi vaihto on ihan hyväkin olla, sillä kun yhteensä koneessa istumista tulee se 15h, on ihan kiva vähän jaloitella välissä.
Meidän lento lähti Helsingistä alkuillasta ja kentällä kaikki meni oikein hyvin. Meillä oli matkarattaat mukana, jotka laitettiin ruumaan ja Luna kulki kentällä kantorepussa. Luna nukkui melko pitkään ensimmäisellä lennolla, mutta Alexa ei malttanut ollenkaan nukkua ja meinasi sitten nukahtaa juuri kun laskeuduttiin... Saatiin se kuitenkin tolpilleen ja Dohan kentän leikkipaikalle touhuamaan keskellä yötä. Sen jälkeen maistui sitten unetkin seuraavalla lennolla.
Kotimatkalle lähdettiin Rion perheen kotoota Lovinasta jo neljän aikaan aamulla. Olin laittanut tytöille matkustusvaatteet jo päälle nukkumaan mennessä ja saatiin onneksi siirrettyä ne nukkuvina autoon aamuyöllä. Paluumatka jännitti meitä jopa vähän enemmän, sillä se ajoittui kokonaan päiväsaikaan. Molemmat lapset oli kuitenkin varmaan koko reissusta niin väsyneitä, että nukkuivat aika paljon, vaikka olikin päivä. Helsinkiin tultiin illalla klo 22 ja kotona oltiin vasta lähempänä puolta yötä. Hieman oli raskasta tulla bussipysäkiltä kaikkien kantamusten kanssa, kun oltiin jätetty rattaatkin Balille, mutta hienosti Alexakin jaksoi kävellä siihen aikaan kotiin ja sitten kaaduttiinkin suoraan sänkyyn.
Olin kirjoittanut muutamia vinkkejä valmistumiseen pitkään lentomatkaan taaperon kanssa (Alexa oli silloin 1v. 3kk) meidän edellisen Balin matkan aikoihin ja jaan ne nyt uudestaan tähän samaan postaukseen, sillä monet samat jutut oli edelleen meillä käytössä: (Siinä postauksessa oli muuten puhuteltu Alexaa vielä Pikku Myynä, mutta vaihdoin sen nyt, että ette mene sekaisin!)
* Ollaan laitettu muutama Alexan lempilelu sekä kotoota että mummilasta piiloon noin kuukausi sitten ja otetaan ne mukaan.
* Olen ostanut myös yhden uuden lelun, jotta olisi jotain uutta kiinnostavaa katseltavaa.
* Kaverin pro-vinkki oli ottaa lisäksi jotain narua mukaan, jolla voi sitoa leluja kiinni penkkiin, sillä jos taaperosta on hauskaa vain heittää leluja lattialle, ei tarvitse koko ajan olla kumartelemassa penkkien välissä, vaan voi vain vetää ne narusta takaisin. Alexalla ei ole erityisesti mitään pudottelukautta menossa, mutta voisihan sitä jonkin narunpätkän ottaa mukaan, jos sopiva löytyy.
* Padille ja puhelimelle on ladattu pienten lasten pelejä ja videoita. Ollaan myös viime päivinä annettu Alexan vähän katsella enemmän puhelimelta Teletappeja tms., vaikka muuten ei arjessa niin lähes ollenkaan tehdä.
* Aiotaan ottaan mukaan tietysti myös paljon eväitä! Lentokoneeseen Alexalle on varattuna baby meal, mutta otetaan myös omaa valmisruokaa mukaan. Ostettiin pussissa olevaa ruokaa, joka on helppo lämmittää lentokoneessakin vesihauteessa. Otetaan myös muutama smoothiepussi, jotain tuoreita hedelmän paloja ja varmaankin banaanikaurakeksejä, jotka säilyvät huoneenlämmössäkin pari päivää. Myös oma vesipullo mukaan. Lisäksi on kaikenlaisia naksuja ja bonuksena ostin Myylle juuri spesiaaliherkuksi myös rusinoita. Ei ehkä vaan viitsi kovin paljoa antaa niitä kerralla, kun se ei ole niitä aikaisemmin syönyt, ettei sitten tuu ihan sokerihumalaan tai mee maha sekaisin...
* Ja kantoreppu oteaan ehdottomasti mukaan! Käytävillähän ei pitäisi turhaan kävellä, mutta jos Alexaa ei muuten saa nukahtamaan, niin ehkä sitä voisi hetken kanniskella repussa, jonne se nukahtaa yleensä melko helposti.
* Ollaan myös varattu sille baby bassinet, jonne se luultavasti vielä just ja just mahtuu. Olis mahtavaa saada se välillä sinne nukkumaan, niin saisi kädet vapaaksi, kun sille ei ole omaa penkkiä...
* Vauvan kopan vuoksi meillä on kaikilla kolmella (mun äiti lähtee siis mukaan) paikat vierekkäin, joka on tietysti kiva, mutta mun matkailijakavarilla oli myös aika hyvä vinkki, jos matkustaa vähän isommalla porukalla pikkulapsen kanssa; jos matkustaa vaikka isovanhempien kanssa, voisi paikat ottakin ehkä vaikka kaksi vierekkäin ja kaksi jostain vähän kauempaa. Näin toiset saa rentoutua rauhassa, kun lapsi on toisten kanssa ja lapsen siirtyessä paikkojen välillä, saa vähän jaloiteltua ja uudessa paikassa on uudet ihmiset ympärillä jne. Ei siis ihan huono idea tämäkään!
* Vaihtovaatteita ja vaippoja mukaan reilusti. Ehkä itsellekin voisi ottaa ainakin vaihtopaidan.
* Mun mielestä paras vinkki, joka kaverilta tuli, on kuitenkin tämä: Lentokoneessa ei tarvitse kasvattaa lasta! Siellä voi siis olla vähän eri säännöt kuin kotona ja pääasia on, että matka sujuisi mahdollisimman kivasti kaikilla.
Aika paljon näitä samoja vinkkejä hyödynnettiin tälläkin kertaa. Myös Lunalle oli varattu baby bassinet, jossa se nukkui joitain hetkiä, mutta kuten edelliselläkin matkalla, oli näilläkin lennoilla jonkin verran turbulenssia ja oli vähän ärsyttävää nostella nukkuvaa vauvaa sieltä välillä pois takaisin vöihin, johon se tietysti heräsi. Kotimatkalla pidinkin suosilla pidemmät unet Lunaa vain sylissä. Paras asento oli laittaa pari tyynyä käsinojalle ja vauvan pää siihen, ettei tarvitse omalla kädellä kannatella tuntikausia vauvan päätä.
Lisäksi tälle matkalla tuli vielä tällaiset vinkit:
-Valmistelin Alexalle puuhapussin, jossa oli uudet väritys- ja puuhakirjat, kyniä, tarroja ja vähän naposteltavaa. Lunalle oli mukana oli yksi suosikkilelu mummilasta.
-Annettiin Lunan seistä ja pyöriä lattialla siihen asti kun kone lähti. Jonkin verran myös matkan aikana, kun turvavyövalo ei palanut. Se viihtyi siellä yllättävän hyvin vain tutkien kaikkea käsillä olevaa tavaraa.
-Alexa oli juuri ennen matkaa opetellut syömään purkkaa ja Lunaa imetin nousussa ja laskussa. Myös smoothiepussi/tuttipullo/naksut tms. voi olla apuna pienten korviin tässä kohtaa.
-Anna koneessa kaikelle aikaa. Jokaista lippua, lappua, kuuloketta ja lentoyhtiön tarjoamaa lelua voi hetken ihmetellä ja tutkiskella. Lisää viihdettä kannattaa tarjota yksitellen ja vasta kun on aivan pakko eikä kaikkea puuhaa kerralla.
-Ja edelleen paras vinkki oli se, ettei kaiken tarvitse mennä ihan normaalien sääntöjen mukaan. Alexa sai koneessa lastenaterian, jossa oli mukana mm. mehua ja suklaata, joita ei sille annaettu, sillä sellaisia se ei saa kotonakaan, mutta muuten herkkuja sai syödä vähän enemmän ja ruutuaikaa ei todellakaan laskettu.
Kaiken kaikkiaan matkat meni paljon helpommin kuin odotettiin! Alexa teki puuhavihkojaan ja katsoi myös paljon lastenohjelmia koneen viihdekirjastosta. Sitä ei onneksi haitannut, että ohjelmat olivat englanniksi. Luna tutki kaikkea käsillä olevaa ja hankalammilla hetkillä sekin katseli ja taputteli telkkarin ruutua.
Viimeksi oli selkesäti vaikeampaa, vaikka mukana oli vain yksi taapero ja kolme aikuista. Matkan sujuminen saattaa siis riippua kovasti lapsen iästä ja tempperamentista... Mutta kun itse vaan pysyy rauhallisena, menee kaikki varmasi niin hyvin kuin mahdollista!
Onko muilla kokemuksia pitkistä lentomatkoista pienten lasten tai vauvojen kanssa? Miten on mennyt?
Ei kommentteja