Vielä vähän koliikkijuttua (sori niille, joita ei ollenkaan kiinnosta)! Nyt kun meidän koliikki on ohi, on tullut vähän mietittyä millaisia mahdollisia vaikutuksia sillä on vauvan myöhempään elämään ja kehitykseen. Meillähän koliikki alkoi kaksi viikkoisena ja iltahuutoa kesti kaksi kuukautiseksi asti aivan joka päivä. Parin kuukauden iässä alkoi pikku hiljaa helpottamamaan niin, että itkua oli vähemmän aikaa tai päiviä jäi kokonaan väliin ja kolmen kuukauden iässä itkut illasta olivat täysin loppuneet. Olo oli tietysti helpottunut, mutta kaikki ei ollut vielä ihan ohi, sillä vaikka illat rauhoittuivat, muuttuivat päiväunet vain 15-45min pätkiksi, joille aina käydään aivan hirveän väsymyshuudon kautta. Nyt Lunalla tuli juuri 4 kuukautta täyteen ja päiväunetkin on vähän pidentyneet ja parantuneet viimeisen muutaman päivän aikana. Joten jospa meilläkin vielä joku päivä olis ihan helppoa ja kivaa, hehe!
Koliikin vaikutus perheeseen
Koliikilla voi olla sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia seurauksia. Koliikki aiheuttaa helposti stressiä koko perheelle ja esim. äidin stressi voi vaikeuttaa/katkaista imetyksen. Meillä ei onneksi ole ollut sen kanssa ongelmia. Koliikki voi vaikuttaa myös negatiivisesti perhesuhteisiin, kun kaikki ovat väsyneitä ja kiukkuisia tai aiheuttaa köyhtyneen äiti-lapsi suhteen ja siksi itsekin aloin miettimään millainen kiintymyssuhde Lunalle muidostuu...
Vaikka koliikkiaika oli raskasta ja mä kärsin siitä lähestulkoon yksinäni, kun Rio oli illat töissä, on se kokemuksena ehkä ennemminkin vain vahvistanut meidän suhdetta. Väsyneenä tietysti tuli tiuskittua toiselle milloin mitäkin eikä se mitään parisuhteen kulta-aikaa todellakaan ollut, mutta aika harvoin vauva-aika varmaan on... Me kuitenkin selvittiin siitä yhdessä ja se on yksi vaikeista vaiheista lisää meidän elämässä, joista ollaan tämän suhteen aikana selvitty!