Meidän vauvavuosi alkaa olemaan tuossa parin viikon päästä ohi. Uskomatonta! Esikoisen ensimmäisen vuoden aikana eroaminen taitaa olla kohtalaisen yleistä ja ajattelinkin nyt kertoa miten vuosi on vaikuttanut meidän parisuhteeseen.
Me tehtiin jo ennen Pikku Myyn syntymää sopimus, että vaikka mitä fiiliksiä tulis vastaan vuoden aikana, niin odotetaan ainakin se vuosi ennen kuin aletaan tekämään mitään radikaaleja toimenpiteitä. Jos siis tulis tunne, että haluttais vaikka erota, niin odotettais ainakin se vuosi ja jos vielä senkin jälkeen tuntuis samalta, niin sitten vasta tehtäis päätöksiä asiasta. Kuulostaa ehkä kauheelta, mutta ei varmaan mikään huonompi idea monelle pariskunnalle, sillä eihän se vauvavuosi usein mitään parisuhteen kulta-aikaa ole...
Myyn synnyttyä me oltiin tietysti jonkin aikaa aivan onnemme kukkuloilla ja myös ihan yltiörakastuneita toisiimmekin. Tää tunne kuitenkin laimeni siinä muutamien ensimmäisten viikkojen kuluessa ja mitä enemmän vauvaelämä alkoi verottamaan jaksamista, jäi parisuhdekin vähän taka-alalle. Vanhempana, ja varsinkin imettäessä, sitä saa niin paljon läheisyyttä vauvalta, että puoliso voi jäädä vähän unohduksiin. Ja niin kai se kuuluu hetkellisesti mennäkin, sillä kaipaahan se pieni nyytti vanhempiensa täyden huomion ja huolenpidon. Niinpä meilläkin oli kausi jolloin parisuhde oli vähän siellä taustalla pölyttymässä, mutta ei meillä mitään isoja riitoja tai muita kriisejä ollut. Suurin haaste ainakin itselle on ollut se, että Rio on tehnyt niin paljon töitä, ettei ole sitten jaksanut oikein osallistua kotitöihin. Se on ollut myös välillä vähän valikoiva vauvanhoitotehtävissä. Musta on ihan ok, että teen vähän enemmän kotitöitä, kun oon päivät kotona, mutta ei ne kuitenkaan ihan kaikki mulle kuulu ja Rio vois ainakin korjata omat roskansa roskiin, pyytkit koriin jne. Ja eihän se kakkavaipan vaihtaminen tai iltavillin lapsen nukuttaminen varmaan kenenkään lempihommaa ole, mutta ei sekään ole oikein, että toinen valikoi aina vaan ne kivoimmat hommat. Myös raha-asiat on aihe, josta saa helposti meillä riidan aikaan, jos haluaa... Näistä asioista ollaan siis väännetty aika paljon ja suoraan sanottuna vuoden aikana itselläni on ollut kyllä hetkiä, jolloin olen ajatellut, että olisikohan melkein helpompaa olla kaksin Myyn kanssa, jolloin ei tarvitsisi siivota kuin omansa ja sen jäljet... Mutta tiedän, etten ehkä itsekään ole ollut se ihannekumppani kaiken aikaa, joten en voi vain toista tässä syytellä.
