Ensimmäinen kerhopäivä

Pikku Myy aloitti tänään kerhon! Me haettiin kaupungin kerhopaikkaa jo heti hänen täytettyä kaksi vuotta, mutta vasta nyt paikka saatiin. Kerho on kaksi kertaa viikossa 2,5h ihan meidän viereisessä leikkipuistossa, jossa muutenkin käydään usein. Kerho on ihan mahtava juttu, sillä mun mielestä Myylle on ihan hyväksi olla vähän pois kotoa ja saada uusia sosiaalisia kontakteja sekä oppia ryhmässä toimimista, kun ei ole vielä päiväkodissa. Eikä muakaan haittaa saada muutamaa tuntia viikossa omaa aikaa. Tai sitten vähän myöhemmin aikaa vain vauvan kanssa. 

Me valmistauduttiin kerhoon käymällä siellä tutustumiskäynnillä, juttelemalla Myylle kerhosta ja hankkimalla asiaan kuuluvia varusteita. Kerhoon tarvitaan reppu ja kun tulin kysyneeksi Myyltä millaisen repun hän haluaisi, vastasi hän, että sinisen. Katseltiin sitten kaupoista erilaisia sinisiä reppuja, mutta mikään ei neidille kelvannutkaan. Asialla meinasi tulla jo vähän kiire, mutta onneksi Zalandolta löytyi sitten vihdoin mieleinen reppu, joka juuri kerkesi tulla sopivasti pari päivää sitten. Nahkaiset kerhotossut ostettiin Name It:stä. Itse olisin halunnut tilata suloiset mokkasiinit For Minis and Mommies:lta, mutta niissä oli sen verran pitkä toimitusaika, etteivät ne olisi kerenneet tulla ajoissa... Toivotaan siis, että nuo Name It:nkin on hyvät. Alumiininen juomapullo on ostettu Lidlistä. 

Syksy saa tulla: taaperon vk-varusteet

Pakko se on myöntää, että syksy on saapumassa ja lapsellekin pitää pian alkaa pukemaan päälle vähän enemmän kuin vain shortsit ja hellehattu... Taapero tarvitsee välikauteen yllättävän paljon erilaista ulkovaatetta, jonka olen oppinut tässä pikku hiljaa lapsen kasvaessa. Nyt meillä alkaa olemaan kaikki tarvittava jo kasassa ja ajattelin esitellä mitä kaikkea Pikku Myyltä löytyy täksi syksyksi!

Ulkoiluvaatteet

Ensimmäiseksi ne eniten käytössä olevat puisto- ja ulkoiluvaatteet. Nämä on niitä, joihin kannattaa panostaa, että lapsella olisi lämmin ja kiva liikkua ulkona. Useimmiten ihmiset valitsevat välikausivaatteiksi joko kuoriasun tai softshelliä. Softshellhän ei ole mikään ekologisin vaihtoehto, sillä niistä irtoaa pestessä mikromuoveja... Tykkään kuitenkin softshellin pehmeästä ja lämpimästä materiaalista ja lohduttaudun sillä, että meille on valikoitunut värit, joissa ei kaikki pikku liat pistä silmään ja koitan välttää niiden turhaa pesua. Olemassa on kuulemma myös jotain mikromuoveja kerääviä pesupusseja, joihin voisi tutustua. Ulkovaatteissa me ollaan usein luotettu Racooniin, sillä heillä on mielestäni laadukkaita ja kivoja vaatteita. Tämä Myyn haalari oli keväälläkin käytössä ja sen ainut huono puoli on puuttuvat jalkalenksut (jotka mummi saakin siihen lisätä). Mä oon tykännyt, että käytöstä löytyy myös vk-takki, sillä se on tosi kätevä siinä vaiheessa, kun on sen verran lämmintä ja kuivaa, että alaosaksi voi laittaa vain collegehousut tms. tai kun lähtee vaikka vain nopeasti kauppaan. Tämän takin ostin juuri H&M:ltä ja mielenkiinnolla odotan millainen se on käytössä, kun meillä ei ole aiemmin ollut sieltä ulkovaatteita. Ja on meillä takin kaveriksi myös ihan vk-housutkin, jotka on Kappahlilta. Ja sitten kylmemmille päiville löytyy vielä alle merinovillahaalari ja -kypärämyssy. Yhdelläkin ulkoilusetillä varmasti pärjäisi, mutta mun mielestä on ihan hyvä olla kaksi, jos toinen kastuu tai joutuu pesuun. 

Vihermehu, joka maistuu lapsellekin

Kirjoitin viime viikolla siitä, kuinka Pikku Myy syö todella huonosti kasviksia ja niinpä järkyttävän viikon kasvis- ja hedelmälistauksen jälkeen otin taas itseäni niskasta kiinni ja aloin panostamaan tapoihin, joilla kasviksia saa lisättyä Myyn ruokavalioon hänen sitä huomaamatta. Yksi helppo ja herkullinen tapa on itsepuristetut mehut!

Meillä on Wilfan mehupuristin, jolla on ihana tehdä raikkaita ja terveellisiä mehuja itse. Olen halunnut pitää sitä keittiötasolla esillä, että se olisi siitä helppo ottaa käyttöön vaikka päivittäin. Mutta rehellisyyden nimissä, se on käytössä aika satunnaisesti ja kausittain... Käyttö ei sinänsä ole hankalaa ja putsaaminenkin kohtalaisen helppoa, mutta kyllä mehun tekemisessä aina oma hetkensä menee. Nyt kesällä ei olla esimerkiksi montaakaan kertaa mehua tehty, vaikka paljon ihanaa tuoretta olisi ollut tarjolla. Mutta ehkä kesällä ne tuoreet vihannekset ja hedelmät päätyvätkin helpommin mahoihin ihan sellaisenaan ja itselle mehustaminen onkin ehkä siitä syystä vähän enemmän syksyn juttu... 

Taaperon viikon aikana syömät kasvikset ja hedelmät

Mua on jo pidemmän aikaa huolestuttanut se, että Pikku Myy syö valtavan huonosti kasviksia eikä niin kovin monipuolisesti hedelmiäkään... Vauvana Myy oli sekasyöjä eli söi sekä soseita että sormiruokaa ja varsinkin soseissa meni hyvin kaikki tarjotut vihannekset. Sormiruokaillenkin hän mielestäni maisteli ihan hyvin eri makuja, mutta ikää tullessa lisää ja hänen siirtyessä samaan ruokaan meidän kanssa, tuli hänelle jokin kasviskammo. En ollut aluksi asiasta niin kovin huolissani, sillä ajattelin hänen saavan kuitenkin tarpeeksi vitamiineja imetyksen kautta ja ajattelin vaiheen menevän jossain vaiheessa ohi. Sitkeästi siis tarjosin hänelle aina joka aterialla jotakin kasviksia tai hedelmiä, vaikka ne usein jäivätkin lautasen reunalle. Mutta imetyksen loputtua ja vihannesten välttelyn vain jatkuttua olen alkanut nyt oikeasti vähän kriiseilemään asiasta... 

Niinpä ajattelin ihan mielenkiinnosta kirjata ylös kaikki vihannekset ja hedelmät, jotka Myy söi viikon aikana ja olin listasta suoraan sanottuna aika kauhistunut... Toki päivät ovat erilaisa ja toisina päivinä sitä itse jaksaa panostaa enemmän ruokiin kuin toisina, välillä syödään ulkona jne. Tämä viikko oli ehkä nyt siitä huonoimmasta päästä ja siihen mahtui esim. pari ulkona syömistä ja mun synttärit, jolloin syötiin vähän erikoisesti ja herkummin.

2,5-vuotias

Pikku Myy on nyt 2,5-vuotias. Tuntuu, että hän kasvaa ja kehittyy nyt hurjaa vauhtia ja on jo aivan erilainen kuin puoli vuotta sitten. 

Eli millainen on meidän taapero tällä hetkellä?

Luin juuri postauksen, jonka olin kirjoittanut Myyn 2-vuotis neuvolasta ja heti tuli tunne, että kyllä nyt on jo helpompaa! Silloinhan Myytä ei saanut mitattua tai punnittua ja neuvolan hoitajakin sanoi, että onpas erityisen omapäinen ja uhmakas tyttö... Nyt pahin uhma, joka alkoi jo ennen kahta ikävuotta, tuntuu melkein menneen ohi (tai voihan sitä olla vielä edessä, mutta nyt on ainakin jokin vähän seesteisempi vaihe) ja yleisesti elämä Myyn kanssa on tällä hetkellä melko helppoa ja kivaa. Tietysti hankaliakin hetkiä vielä on eikä omapäisyys ole hävinnyt mihinkään, mutta pahimmat raivot ovat nyt rauhoittuneet. 

Myyn puhe kehittyy myös koko ajan. Hän on luultavasti jonkin verran jäljessä "keskivertoa", mutta ei olla siitä oikeastaan huolissaan, kun hän kuitenkin koko ajan oppii lisää ja juttelee paljon. Kaikki äänteet eivät tule vielä oikein ja nyt me ollaankin siinä tilanteessa, että mä ymmärrän häntä parhaiten, kun olen hänen kanssa eniten. Rio ei aina ymmärrä samalla tavalla, kun ei ole suomalainen ja mun äiti ei sen vuoksi, kun ei kuitenkaan ole Myyn kanssa yhtä paljon kuin me. Niinpä mä usein tulkkaan muille mitä Myy sanoo, joka on vähän huvittavaa... Myyltä tulee nyt lauseita ja pikku hiljaa sanoja alkaa tulemaan myös taivutettuna. Hän myös nappaa uusia sanoja hurjaa vauhtia ja usein ihmettelen miten hän voi muistaa jonkin sanan, jonka on kuullut vain vaikka kerran. Indonesia on nyt suomea aika paljon jäljessä, mutta ihan hyvin Myy sitä tuntuu ymmärtävän. Usein Rio puhuu Myylle indonesiaa ja Myy vastaa suomeksi. Välillä me mietitään, että mahtaakohan hän ymmärtää englantiakin, jota kuitenkin aika paljon Rion kanssa käytetään... Jostain syystä me kuvitellaan, ettei hän ymmärrä ja puhutaan aina englantia, jos ei haluta Myyn "kuulevan", mutta eihän sitä tiedä miten paljon hän oikeasti tajuaa. Muutaman kerran Myy on itsekseen sanonut one, two, three / yes / no tms. joka on jotenkin tosi hassua, kun ei kuitenkaan hänelle koskaan puhuta englantia.

Saako toisten pihoille mennä leikkimään?

Me ollaan tässä kesän mittaan väännetty Rion kanssa aiheesta, että saako toisten kerrostalojen pihoille mennä leikkimään. Ja meidän mielipide-erot on sen verran kovat, että pakko kysellä vähän muidenkin mielipiteitä asiaan!

Tää kaikki lähti siitä, kun Rio alkoi puhumaan, että on käynyt Pikku Myyn kanssa kivassa puistossa, joka on ihan meidän taloa vastapäätä. Aloin ihmettelemään, että missä ihmeen puistossa, kun en itse siitä tiedä mitään ja ollaan kuitenkin asuttu täällä kohta kolme vuotta ja koluttu lähiseudut aika tarkkaan. Seuraavan kerran lähdin mukaan ja tajusin heidän käyneen viereisten kerrostalojen pihalla! 

Menovinkki Helsinkiin: Lasten Kaupunki

Mä oon kuullut aika paljon kehuja Helsingin Kaupunginmuseon ilmaisesta Lasten Kaupunki -museosta, mutta vasta tänään päästiin itse siellä käymään. Museossa kaikkiin näyttelyesineisiin saa koskea ja lapset pääsevät leikkimään mm. vanhan ajan koulussa, kaupassa ja mummolassa. Ja en voi kyllä muuta kuin liittyä suosittelijoiden joukkoon, sillä museo oli tosi kiva paikka!

Me käytiin museossa mun äidin ja Pikku Myyn kanssa. Ensin meitä hiemen huoletti, kun rattaita ei saanut ottaa sisälle, vaan ne piti jättää ulkopuolelle odottamaan, mutta museolla olikin tarjota lainaksi lukkoja ja kassinkin sai jätettyä kätevästi lukolliseen lokerikkoon, joten niiden kanssa ei ollutkaan mitään ongelmaa. 

2,5-vuotiaan kanssa Puuhamaassa

Me käytiin viime viikolla Pikku Myyn, mun kaverin ja hänen samanikäisen lapsensa kanssa Puuhamaassa. Olikin melkin ihme, että edes loppujen lopuksi päästiin sinne, sillä ollaan oltu menossa paikkaan jo varmaan viisi kertaa tänä kesänä, mutta milloin onkin ollut vesisade ja milloin joku kipeenä. Myykin on jo varmaan ihmetellyt, että mikä ihmeen paikka se Puuhamaa on, kun siitä ollaan jo usein puhuttu, mutta ei koskaan olla vielä sinne päästy... 

Eikä ihan mutkitta mennyt tämäkään yritys! Me lähdettiin Myyn kanssa junalla Riihimäelle, josta kaverin piti tulla meitä hakemaan. Muutama minuutti ennen Riihimäkeä oltiin noustu jo ovelle odottamaan, kun juna kuitenkin yhtäkkiä pysähtyi. Jonkin aikaa odoteltiin ja syyksi ilmeni jokin raidevika ja tuli kuulutus, jossa kerrottiin, ettei juna pääsekään ajamaan Riihimäelle, vaan joutuu palaa Hyvinkäälle. Hah. No ei muuta kun kaveri ajaakin Hyvinkäälle hakemaan meidät, jostä päästiin lähtemään sitten kohti Tervakoskea ja Puuhamaata vähän suunniteltua myöhemmin.