Fida:ssa on ärsyttävää se, että usein tuotteet, jotka on jo myyty, on vielä jonkin aikaa esillä. Ei nimittäin oo kivaa, jos näkee jotain mahtavaa ja huomaa, että se onkin jo myyty. Mutta tällä kertaa ei käynyt niin ja mä meninkin heti varaamaan sohvan nimelläni ja soitin Balilaisen paikalle antamaan mielipiteensä. Ihmeteltiin sitä hetki, mutta päätettiin vielä vähän miettiä, kun varauksen sai kuitenkin pitää seuraavaan päivään asti.
Kaupassa käynnin jälkeen soitin äitille (joo, mä oon 30v, mutta äitiltä pitää kuitenkin aina kysyy vähän rohkaisua isoissa päätöksissä...) ja se tulikin mun kanssa vielä kattomaan sitä. Äitinkin mielestä se oli hyvä, niin uskaltauduin tekemään kauppoja. Sohvassa oli pieni skraidu ja äitihän pyysi siitä tietenkin alennusta! En kyllä ite kehtais Suomessa alkaa kaupoissa tinkimään, mutta jotenkin vähän vanhemmille ihmiselle siinä ei ole mitään ihmeellistä. No, myyjähän sitten sanoi, että niinpä näyttää pieni skraidu olevan ja antoi 20e alennusta. Kannatti ottaa äiti mukaan!
Mä olin niin onnesta soikeena, sillä vaikkei varmaan kuulosta mitenkään ihmeelliseltä ostaa nyt Fida:sta käytetty sohva, mutta se oli ensimmäinen sohva, jonka oon ostanut! Ja itseasiassa se on toinen sohva, jonka olen omistanut. Sain ensimmäisen sohvani lahjoituksena kavereiltani vajaa pari vuotta sitten, kun muutin tähän asuntoon (joka muuten jatkoi nyt matkaansa Fida:an). Ja joo, olen edelleen 30 vuotta. Olen vaan asunut niin pienissä asunnoissa ennen, ettei sinne ole oikein sohvia mahtunut. Olen myös tietoisesti välttänyt keräämästä valtaisaa omaisuutta, koska en ole yleensä osannut suunnitella tulevaisuutta kovin pitkällä ja koskaan ei voi olla varma missä sitä tulee asumaan. On myös hyvä, ettei omista liikaa tavaraa, niin voi helposti irtisanoa kämpän, heivata kamat äitin varastoon ja lähteä maailmalle!
Sitten seurasi kahden päivän jännittynyt odotus... Ja se tuntuikin ihan kuin olis joulua odottanut! Mulle iski myös jokin hurja sisustusinto tai mikä lie kodinrakennusvietti. Kävin ostamassa vähän uusia lyhtyjä, kynttilöitä ja sisustusvalot. Suunnittelin päässäni miten huonekalut laitettaisiin sohvan tultua, enkä meinannut saada unta iltaisin suunnitelmiltani. Löysin myös Pinterestin ihmeellisen maailman... Olin liittynyt Pinterestiin kaverin ehdotuksesta jo jokunen viikko sitten, mutten ollut vielä oikein päässyt vauhtiin sen kanssa. Viime päivät olen siis selaillut sieltä sisustusjuttuja ja "tee se itse" -ideoita (itse asiassa en oo käyttänyt sitä vielä ollenkaan siihen mihin oli tarkoitus, eli esityksen suunnitteluun... hups). Eilen illalla aivan villiinnyin ja tein vaikka mitä rakennelmia ja verhoiluja täällä kotona. Balilainen vaan kattoi vierestä, että nyt se sekos. Ja eihän ne kaikki ideat ihan toimineet, mutta ainakaan yritystä ei puuttunut!
Tänään se onnen päivä sitten koitti! Sohva saapui aamupäivällä ja koko päivä menikin huonekaluja järjestellessä ja siivotessa. Kuten olen aikaisemminkin maininnut, tykkään rymsteerata, eikä siitä ole kauaakaan, kun viimeks huonekalujen järjestys vaihtui. Sain hyvin purettua mun villiintynyttä energiaa, kun tamppasin mattoja ja roudasin kamaa varastoon. Balilainen lähti jossain vaiheessa pakoon ja ihan hyvä, niin sain rauhassa puuhata. Sen mielestä kämppä näyttää nyt hippi-kodilta, mutta mun mielestä se on vaan ehkä hitusen boheemi... 
Balilainen kysyi, että meinaanko mä alkaa korukauppiaaksi, kun väsäsin tämmöset korutelineet... Kaiken ollessa valmista päästiin kokeilemaan vihdoin sohvaa in action. Meikä katto telkkaria ja Balilainen nukahti hetkeksi ja tietysti merkkasi heti sohvan kuolaamalla siihen. Niin ihanaa, kun molemmat mahdutaan nyt sohvalle (entinen oli siis tosi pieni ja toinen joutui aina olemaan lattialla)! 
Mä oon esteettinen ihminen ja tykkään pitää elinympäristöni järjestyksessä ja silmää miellyttävänä. Kestän hyvin (muiden) kaaosta, mutta itse tykkään, että asiat on mieleisessäni järjestyksessä (alushousut viikattuina mallin mukaan eri pinoihin jne...). Teen tätä samaa missä ikinä olenkin ja reppureissatessakin järjestin aina vaatteita ja tavaroitani siisteihin pinoihin. Olimme reissukaverini Petran kanssa kovin erilaisia, sillä hän yleensä läväytti koko repun sisällön lattialle, kun alkoi etsimään vaikka puhtaita alkkareita. Mun alushousut löytyivät tietenkin viikattuina omassa pussissaan... No niin. Tulipas asiaa sohvasta ja varsinkin sen vierestä. Mutta loppukaneettina vielä haluaisin sanoa, että mulla ainakin kun koti (tai työpiste, tai rinkka...) on järjestyksessä, niin tuntuu että on helpompi pitää koko elämä järjestyksessä! Nyt mä ehkä saan hetkeksi rauhan tästä sisustuskuumeesta ja voin keskittyä muihinkin asioihin (tosin jotain uusia tyynynpäällisiä voi kyllä vielä käydä ettimässä... hehe).Hauskaa syyslomaa kaikille, jotka sitä viettävät! Mullakin on loppuviikko vapaata, ihanaa!
Ja hei, nyt voit myös seurata Eat Hoop Love -blogia Facebookista! Linkki löytyy sivupalkista.
Ei kommentteja