Ja pahoittelut tahattomasta bloggaustauosta! Mun tietokone lakkasi toimimasta tossa melkein viikko sitten ja oon yrittänyt selvitellä sitä omin neuvoin (=äitin neuvoin) tässä muutaman päivän, kunnes tänään sitten piti viedä se ihan huoltoon. Musta on hauskaa, kun Balilainenkin on omaksunut mun tavan kysyä aina mun äitiltä neuvoa, jos tulee joku ongelma. Nykyään jos kohdataan jotain hankaluuksia, niin sekin on aina ensimmäisenä ehdottamassa, että soita äitille. Vaikka äitiltä löytyy apu melkein kaikkiin ongelmiin, niin tällä kertaa sekään ei saanut konetta toimimaan. Niinpä aamulla vein koneen viereiseen huoltoliikkeeseen ja jäin odottelemaan tuomiota... Mullahan ei tietysti ole mitään varmuuskopioita (miten se onkin niin mahdotonta saada tehtyä niitä..!) ja toivon, että saisin nyt ainakin mun kuvat ja muut tärkeet tiedostot takaisin. Sitten ongelman laajuudesta riippuen mietin, että kannattaako konetta korjata vai ostaa uusi. Ongelma kun saattaa olla kovalevyssä... Asia harmittaa, kun kone ei ole kuin reilun vuoden vanha. Se on toiminut hyvin ja oon tykännyt siitä, mutta koska se ei maksanut kovin paljoa, ei sen korjaamiseenkaan kannata pistää mahdottomasti rahaa.
Kaivoin laatikosta mun vanhan läppärin, kun ajattelin, että voisin sitä käyttää nyt toistaiseksi, kun asioita on vähän turhauttava yrittää hoitaa pelkällä puhelimella. Kone on jo kovin vanha ja väsynyt eikä käytöstä aluksi meinannutkaan tulla yhtään mitään, kun nettisivun aukasemiseen meni varmaan joku vartti. Sain kuitenkin päivitettyä sitä vähän ja nyt toimii ihan ok, niin pystyn sentään jotain tekemään.
Päivä ei ole siis ole ollut mikään mahtavin ja siihen on mahtunut myös riitelyä Balilaisen kanssa ja yhden kivan mahdollisuuden peruuntuminen. Mutta ei auta jäädä kiukuttelemaan, sillä se ei nyt ainakaan auta mihinkään. Niinpä riita on jo sovittu ja mahdollisuuksia tulee aina lisää.
Ja ettei tää postaus menis aivan vaan valittamiseksi, niin on tässä päivässä jotain valoisaakin tiedossa, sillä äiti on ostanut uuden telkkarin ja luvannut antaa vanhansa meille. Tää on tosi mahtava juttu, sillä meidän telkkarihan on antiikinaikainen putki-tv (nuorimmat ei varmaan ees tiedä millanen se on... hehe)! Juu, taisinkin jo mainita, etten oo kauheesti panostanut tähän omaisuuden keräämiseen, vaan käyttänyt rahat aina johonkin tärkeämpään, kuten matkusteluun... Balilainen on ollut ihan nolona mun telkkarista, sillä Aasialaisillehan tv on aikamoinen statussymboli. Vaikka oisit kuinka köyhä, niin pitäähän sitä nyt iso ja hieno telkkari olla! Ja kyllä mä itekin aloin ajattelemaan uuden sohvan tultua, että näyttääpä toi telkkari surkeelta... No, illalla saadaan siis saadaan parempi telkkari ja toivottavasti parempi mielikin. Vanhan voi sitten myydä vaikka museoon...
Loppukevennykseksi tälläinen kuva, joka löytyi täältä vanhalta koneelta. Liittyy aiheeheen sen verran, että pidin pitkästä aikaa tota samaa pukua keikalla Hämeenlinnassa viime viikolla. Pitääkin ehkä käyttää tilannetta hyödyksi ja kirjoittaa lisää vanhoja matkajuttuja, kun täältä löytyis paljon vanhoja kuviakin!
Ja mä oon muuten ollut tässä Rantapallon viikon bloggaajana, joten jos et oo vielä mun juttuja sieltä lukenut, niin voit katsoa niitä täältä!
Ei kommentteja