Uusia näkökulmia Tukholmaan

Synttäriristeilyllä haluttiin viettää rento päivä Tukholmassa ja nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Siljan terminaalista keskustaan pääsee kätevästi metrolla ja koska aikaisemmin oltiin tultu Viikkarilla ja kävelty keskustaan, päätetiin nyt katsella vähän eri kulmia Tukholmasta.
Mulle on ainakin itselleni tullut usein Tukholmassa vieraillessa jo aika kaavoihin kangistunut reitti, joka kulkee Södermalmilta Slussenin kautta vanhaan kaupunkiin ja siitä keskustaan. Jos on vaan risteilyllä, ei aikaa kuitenkaan ole niin valtavan paljon ja jos suunnitelmissa on lähinnä shoppailu ja kahvittelu/syöminen, tulee valitettavan usein pyörittyä aina niillä samoilla kulmilla.

No, nyt päätettiin tehdä asiat edes vähän toisin johtuen jo siitä, että Siljan terminaali oli toisella puolella kaupunkia. Jäätiiin metrosta randomisti Östersmalmstorgetilla ja jännittyneinä noustiin rullaportaat ylös. Ei tässä varmaan toisille oo mitään ihmeellistä, mutta mä en ollut koskaan ollut Östermalmilla ja mullekin tuli ihan olo, että oon jossain uudessa paikassa. Oltiin otettu laivalta oikein kartta ja katseltiin siitä missä kohtaa olisi rantaa ja puistoja. Ei kuitenkaan jaksettu karttaa kovin tarkkaa tuijotella, vaan käveleskeltiin sinne missä näytti kivalta.

Ensimmäisenä tuli vastaan suloinen Saluhall, jossa käytiin ihastelemassa kaikenlaisia Ruotsalaisia herkkuja. Mahat oli kuitenkin vielä niin täynnä aamupalalta, ettei ostettu sieltä mitään.



Herkkua olis ollut jos jonkinlaista...







Östermalmin kaduilla oli kaikenlaisia kivannäköisiä kauppoja ja ihan viihtyisä tunnelma. Me jatkettiin matkaa rantaa kohden katselemaan vettä ja veneitä.











Auringossa kävely alkoi janottamaan ja ostettiinkin välissä vähän virvoikkeita ja istuttiin hetkeksi viereiseen puistoon lepäilemään.







Puistosta (mikähän lie nimeltään) matka ei ollutkaan enää pitkä keskustaan. Oli kyllä oikein virkistävää kulkea vaihtelun vuoksi vähän eri reittiä kuin yleensä Södermalmin puolelta. Matka ei ollut myöskään pitkä ja liiallista kävelyä välttelevä Riokin jaksoi hyvin koko matkan tuota yhtä puistobreikkiä lukuunottamatta.

Keskustassa harrastettiin perus kaupoissa pyörimistä Sergelintorin ympäristössä, Galleriassa ja Drottninggatanilla. Välillä käytiin hakemassa vadelmia ja viinirypäleitä Hötorgetin kauppiailta. Mulla on aina siellä tunne, että marjat ois halvempia kuin Suomessa, mutta totuus taitaa olla, että ne myydään vaan pienemmissä rasioissa ja siksi ne tuntuu halvemmilta. Mutta hyviltä kuitenkin maistui kesän ekat vadelmat!



Näitä Victoria's Secrettejä alkaa olemaan vähän joka puolella, mutta mua ihmetyttää, että miksi suurin osa on näitä pienempiä kauppoja, joissa myydään vaan alusvaatteita ja kosmetiikkaa. Mua kiinnostais ne isommat kaupat, joissa on myös muita vaatteita...







Käveltiin Drottninggatania sinne Gamla Stanista toiseen päähän niin pitkälle, etten ollut koskaan varmaan niin pitkälle mennytkään. Sieltä talojen välistä pilkoitti pieni puisto, jonne päätettiin vilkaista. Sisäpihalta löytyikin oikein viihtyisä puutarha, jossa oli pieni lammikko keskellä. Ihana levähdyspaikka kiireisen kaupungin keskellä! Rio bongasi sieltä myös päärynäpuita, joista sen teki mieli napata vähän evästä mukaan, mutta mun mielestä ne näyttivät niin raaoilta, että jätettiin hedelmät vielä kuitenkin kypsymään. Tää olis kyllä aika ihanteellinen paikka asua, sillä talot ja sisäpiha näyttivät niin idyllisiltä ja silti oltiin aivan keskellä Tukholmaa.





Paikassa oli myös kivannäköinen kahvila/ravintola. Harmi, että nälkä vaan ei meinannut tulla ollenkaan buffet-aamupalan jälkeen...

Sinne ne päärynät jäivät kasvamaan.

Puistossa hengittelyn jälkeen jatkettiin matkaa ja lähdettiin kävelemään Drottningia takaisin päin.







Tukholmassa oli menossa Kulturfestivalen, jonka osana bongattiin ympäri  kaupunkia aseteltuja pianoja. Miten hauska idea! Me ei kumpikaan osata pianoa soittaa, mutta kuultiin kyllä kuinka taitavammat ohikulkijat kävivät ohi mennessään soittelemassa.

Lopuksi käytiin vielä perinteisesti Gamla Stanissa, joka yleensä kuuluukin jokaiseen Tukholmavierailuun. Siellä kannattaa kuitenkin vähän poiketa siitä turistien kansoittamalta pääkadulta, sillä mielenkiintoisia kauppoja ja ravintoloita löytyy kyllä muiltakin kaduilta. Rio halus myös maistaa korv och brödiä, mutta ei jostain syystä halunnut ottaa siihen leipää ollenkaan ja veti pelkän makkaran. Mutta kuulemma oli hyvää. Kyllä ne ruotsalaiset osaa!





Sitten olikin aika ottaa metro takaisin terminaalille (pienen mutkan kautta, kun ei huomattu välissä vaihtaa metroa... hehe) ja palata laivaan. Päivä oli oikein onnistunut ja itsenikin oli hauska katsella Tuhkolmaa hieman eri kulmista kuin yleensä ja löytää jopa aivan uusia paikkoja, vaikka luuli jo nähneensä Tukholmasta kaiken. Metrolla on kuitenkin niin nopea liikkua, että pitäisi ehkä ottaa tavaksi jokaisella Tukholman reissulla suunnata johonkin paikkaan, jota ei ole vielä nähnyt. Itse sitä on niin kaavoihin kangistunut, että on hyvä olla mukana tuollainen freesi reissaaja, joka haluaa aina nähdä jotain uutta!

Laivalla oli Rion kavereita vastassa toivottamassa meidät tervetulleiksi takaisin.

Laivaan palattua oltiinkin sitten sen verran poikki kaikesta kävelystä, että oli pakko ottaa pienet päiväunet...