Köketissä on suloisen näköinen sisäpiha, mutta vettä satoi kaatamalla, niin me pysyttiin sisällä. Siellä oli myös aivan ihastuttavan kuosiset pöytäliinat ja muut dekoreeraukset ja selvisikin, että ne oli Lotuksen tuotteita ja kuosi oli nimeltään "Mummot meni marjaan". Lotus oli järjestänyt suunnittelukilpailun, jonka voitti Annika Hiltunen tällä mummo-kuosilla. Sitä on saatavilla siis talouspaperirullissakin ja se näytti kyllä niin söpöiseltä, että suunnittelin jo sellaisen ostamista, vaikken normaalisti talouspaperia edes käytä.
Tällä kertaa join vain teetä, eli en osaa sanoa paikan muista tarjoiluista mitään. Mutta lounastakin siellä oli tarjolla. Ihan hyvännäköistä avokadopastaa. Ehkä seuraavalla keralla pitäis syödäkin jotain. Paikka kun on oikein kotoisa.
Huomenna on Siivouspäivä ja mä oon ajatellut mennä myymään mun kamoja! Tossa odottaakin kaksi matkalaukullista ja yks Ikea-kassillinen vaatteita ja kenkiä, joten toivottavasti huomenna ei sada ja ihmisiä on liikkeellä. Ajattelin mennä tohon Dallapen puistoon, eli tervetuloa vaan ostoksille! Tota kamaa on nyt niin paljon, että jos ei huomenna mene, niin pitää viedä sit johonkin kirppikselle.
Sen oppi vähän pidempään reissatessa, että ei sitä kyllä yksi ihminen tarvitse niin paljon vaatteita, kun mullakin kaapissa on. Aivan onnellisesti elelin muutaman kuukauden sillä vaatevarastolla, joka rinkkaan mahtui, enkä edes kotiin palatessa muistanut omistavani kaikkia niitä vaatteita ja tavaroita, joita mulla siellä odotti. Suomalaisena sitä tietysti tarvitsee vähän enemmän vaatteita kuin jossain kesämaissa, mutta välillä on ihan terveellistä katsoa sinne kappeihin ja miettiä, että tarvitseeko sitä tosiaan kaikkea niin paljon. Enkä mä oo siis kukaan moralisoimaan shoppailua vastaan, sillä tykkään kyllä vieläkin ostaa uusia vaatteita ja tavaroita, mutta ehkä olen nykyään hieman vähemmän materialisti, kuin aikaisemmin. Nykyään mietin tarkkaan mitä ostan ja yritän ostaa vain tarpeeseen. Tai sitten tuotteen pitää olla aivan erityisen miellyttävä, jolloin annan luvan itselleni ostaa sen. Sillä jos loytää esimerkiksi jonkun oikein kivan ja omantyylisen vaatteen, tulee sille luultavasti myös paljon käyttöä.
Kolme vuotta sitten olin jonkin aikaa vaatekaupassa töissä ja siellä aloin myös kiinnittämään huomiota vaatteiden materiaaleihin ja laatuun. Ainakaan akryyli-neuleita en tule enää koskaan ostamaan! Muutenkin kannattaisi satsata mielummin vaikka yhteen hyvälaatusieen vaatteeseen, kuin ostaa monta halpaa ja huonoa.
Oon tehnyt mahtavia löytöjä myös kirpputoreilta, mutta niiden koluamiseen menee tietysti vähän aikaa. Ja tulee sieltä joskus ostettua ihan hutejakin. Mutta ne voi sitten vaikka kierrättää eteenpäin. Miettimällä mitä ostaa, voi myös hyvin säästää ja rahat käyttää vaikka matkusteluun! Tykkään myös ostaa vaatteita ulkomailta, sillä silloin helposti löytää vähän erilaisia juttuja, kuin Suomesta. Ja on mulle käynyt niinkin, että olen reissussa ostanut jotain halpislumppuja, kun vaatteet ovat olleet vähissä tai oman kassin sisältö kyllästyttänyt ja kiintynytkin niihin niin, että käytän niitä vielä kotonakin. Tälläkin hetkellä istun tässä jollain eurolla Bangkokista ostettu toppi päällä... heh.
No tulipas taas analyysit. Tosta ehkä tuli sellanen kuva, että käytän vaan kirppiskuteita ja matkoilta tuotuja vaatteia, joita kotona sitten solmuvärjäilen, mutta kyllä mä ihan oikeissakin kaupoissa shoppailen ja tykkäänkin siitä. Koitan vaan vähän järkeistää kuluttamistani, kun nuorempana tuli ostettua monia asioita vaan, koska ne oli halpoja.
Niin. Nyt mä meen nukkumaan, niin jaksan aamulla nousta noita vaatteita myymään.
Rentouttavaa viikonloppua!
Ei kommentteja