Matkamuistoja: Elephant Village Laos

Aloin taas muistella menneitä matkoja ja ajattelin kertoa tällä kertaa Elephant Villagesta Laosissa lähellä Luang Prabangia, jossa oltiin kaverini kanssa vuonna 2012.
Mä en tunnetusti ole mikään yltiöpäinen eläinten rakastaja. Tämä johtuu lähinnä siitä, että olen allerginen ainakin kissoille ja koirille enkä oo siitä syystä viettänyt kovinkaan paljoa aikaa eläinten kanssa. Mutta älkää käsittäkö mua väärin, en todellakaan ole mikään eläinten vihaajakaan, en vain yleensä halua eläimiä omaan syliini ja ihoani nuolemaan. Ja en missään tapauksessa ole minkäänlaisen eläinrääkyksen puolella ja mua tekee pahaa katsoa huonosti kohdeltuja sirkuseläimiä ja eläimiä, joita julmasti käytetään laajalti turismissa varsinkin Aasiassa. Neljän kuukauden matkamme aikana olisi ollut jos jonkinmoista mahdollisuutta esimerkiksi elefanteilla ratsastukseen ja katsoa vaikka mitä norsuesityksiä, mutta ei kovin tee mieli tukea epämääräistä bisnestä, josta tälläinen eläimistä mitään tietämätönkin näkee, ettei eläimillä ole asiat hyvn.

Onneksi mukanani oli eläinten ystävä Petra, joka on hyvin tarkka eläinten hyvinvoinnista ja löysi meille Laosista Elephant Villagen. Siellä norsut ovat pelastettu huonoista olosta ja niistä halutaan pitää huolta eikä niiden tarvitse enää tehdä ruumiillista raskasta työtä. Elephant Villageen voi tutustua heidän nettisivuillaan täällä. Paremmat olot näkyvät tietysti myös retkien hinnoissa ja itsenikin piti jonkin aikaa miettiä, että haluanko maksaa 90 euroa (muistaakseni...) päivästä norsujen kanssa. Mutta jos haluaa norsuilla ratsastaa, niin todellakin kannattaa maksaa tälläisiin paikkoihin, jossa eläimet eivät joudu kärsimään. Ja täytyypä sanoa, etten kadu tippaakaan, sillä retkestä tuli aivan paras eläinkokemukseni ikinä!

Aamusella meidät haettiin hotellilta ja kyyditettiin Elephant Villageen. Me oltiin valittu 1 Day Mahout Experience -paketti, joka oli kutakuinkin samanlainen, joka nettisivuilla vieläkin on tarjolla. Ensimmäiseki saimme pienen esittelyn campistä ja norsuista. Puitteet näyttivät oikein hyviltä ja norsuille oli muun muassa oma sairaala. Sitten lähdimme ratsastusretkelle istuen koreissa norsujen selissä.









Ensin taisi vähän jännittää, mutta se olikin ihan leppoista menoa. Pystyi rentoutumaan ja katselemaan mahtavia maisemia. Mentiin jokea pitkin ja pienen kylän läpi, jossa pääsi katselemaan paikallisten ihmisten elämää sillä aikaa, kun norsut löntystelivät hedän kotiensa ohitse.

Saavuttuamme takasin campille saimme ruokkia norsuja. Nousimme puiselle feeding stationille ja annoimme niille banaaneja. Se oli vähän jännittävää, kun niin läheltä norsut näyttivät niin kovin isoilta. Oltiin melkein samankokoisia kuin niiden kärsät. Mutta hauskaa se kuitenkin oli eivätkä norsut olleet yhtään pelottavia. Ne näytti oikeastaan aika onnellisilta.





Sitten oli aika mahout-koulutuksen. Mahout on siis norsun ratsastaja/ohjastaja. Siinä hommassa kyllä sirkustaiteilijaakin hieman pelotti. Ensin piti päästä ylös kyytiin ja istua ihan siinä niskassa. Aluksi ajattelin, että mahtaa tuntua inhottavalta, kun joku istuu niskan päällä, mutta ehkä mä en kuitenkaan ollut noin isolle otukselle kovin painava taakka. Sain ohjeita takana istuvalta mahoutilta, että mitä Laosinkielisiä sanoja piti sanoa ja miten ohjata norsua lähtemään liikkeelle, kääntymään ja pysähtymään. Mutta valitettavasti en muista niistä ohjeista enää mitään! Oiskohan pitänyt jalalla kopauttaa sitä puolta, jonne halusi kääntyä...



Onkohan tuolta norsulta päässyt pissa, kun tommonen lammikko on alla...? Ehkä sitäkin jänitti, kun oli tämmönen enskertalainen kyydissä.







Oli kyllä huippuhauska kokemus! Meikä oli ihan jännittyneenä ja puristin jalkoja tiukasti norsun ympärille, etten putoaisi keinuvassa kyydssä ja toi mun takana ollut miekkonen vain hengaili siellä rennosti mistään tukea saamatta...

Seuraavaksi meillä oli lounastauko campin ravintolassa. Taisi olla muistaakseni jonkinlainen buffetpöytä, josta sai paikallista riisisafkaa.

Käytiin myös jossain välissä katsomassa läheistä vesiputousta, mutta siihen aikaan oli niin kuivaa, että siellä ei ollut vettä lähes ollenkaan. Ei siellä ainakaan uida voinut. Elephant Villagen nettisivulta kyllä näkee, että paikka olisi ollut tosi hieno veden virratessa.

Lopuksi lähdettiin vielä uudelle retkelle joelle, jossa saatiin pestä omia norsujamme! Oli ihan superhauskaa melskata siellä vedessä. Ensin vähän harjalla pestiin ja sitten sai kokeilla seistä norsun pään päällä vedessä! Ja minähän tietysti kokeilin! Taas vain ajattelin, että kamalaa nyt seistä toisen pään päällä (tosin tekeehän ihmiset sitä sirkuksessa toistensa pään päälläkin)... Mutta ei se näyttänyt norsuani ollenkaan haittaavan. Ei pelottanut ollenkaan, se että oli niin korkealla, koska oltiin vedessä. Vaikkakin vähän kävi mielessä, että jos tuo tosta nyt raivostuisi, niis se vois heitää mut pienellä pään liikkeellä jorpakkoon ja vaikka talloa mut sinne. Mutta onneksi mun norsu oli oikein kiltti ja leppoinen. Tein sen pään päällä myös krokotiili-nimisen likkeen, jossa tasapainotellan koukistettujen käsien varassa. Näistä tempuista ei valitettavasti ole oikein kuvia, sillä vaikka jätin kamerani henkilökunnalle rannalle, ei mitään julkaisemisen arvoista kamerasta löytynyt.

Melskattiin joessa ehkä joku puoli tuntia, joka meni ihan liian nopeasti. Ei millään oltais haluttu vielä lähteä pois. Mutta pitihän norsujenkin päästä lepäämään ja siihen meidän ohjelma sitten loppuikin. Lopuksi pääsimme vielä uiskentelemaan campin uima-altaaseen. Elephant Villagessa olisi ollut myös hotelli ja jotenkin vähän tuntuu, että allas oli lähinnä tarkoitttu hotelissa yöpyjille, mutta saimme varmaan mennä sinne siksi, kun vesiputous oli niin kuiva ettei siellä voinut uida.



Tämä oli kyllä aivan uskomaton kokemus ja koko rahan arvoinen! Ehkä yks siisteimpiä juttuja, joita olen tehnyt! Voin lämpimästi suositella kaikille, jotka tuolla suunnalla reissaavat. Ihana luonnonläheinen paikka ja hyvinvoivat norsut. Sai tällaisen ei-niin-eläinihmisenkin lämpeämään ja nauttimaan eläinkontaktista keskellä kaunista luontoa.

Onko jo muu käynyt täälä? Millainen kokemus oli?