Itäkeskus: Orginal since 1984

Käytiin tänään Balilaisen kanssa Itiksessä. Sinne avattiin uusi Gigantti ja Balilainen halusi lähtä metsästämään uutta puhelinta. Saavuttiin paikalle yhdentoista jälkeen, jolloin jono sisään oli ihan kohtuullinen. Aamulla olin nähnyt somessa kuvia, jossa on koko parkkipaikka täynnä jonottavia tarjoushaukkoja. Sisällä oli kuitenkin sen verran paljon porukkaa puhelinjonossa, että jätin Balilaisen sinne yksin jonottamaan ja lähdin ite kiertelemään Itistä.

Kävin vessassa (siellä on muuten uudet mahtavan tilavat vessat!) ja sieltä tullessani törmäsin seinän kokoiseen omaan naamaani! Tuossa kuukausi takaperin Itis etsi kolmekymppisiä kertomaan muistoja Itä-Helsingistä ja malleiksi heidän synttärikamppanjaansa. Laitoin hakemuksen ja yllätyksekseni pääsinkin siihen mukaan! Malleiksi valittiin 5 kolmekymppistä. Aluksi vähän jännitti olla kameran edessä aivan omana itsenään, kun yleensä on aina vain sirkustaiteilijan "roolissa". Kuvaus meni kuitenkin helposti, sillä mulle vaan juteltiin mukavia ja kerroin juttuja elämästäni samalla kun kamera laukoi kuvia. Tiimi oli tosi ammattitaitoinen ja kokemus hauska!





Tällänen on muistoni, jonka hakemukseen kirjoitin:

"Rakkain muistoni Itiksestä on ala-asteen loppupuolelta, kun vielä asuin Haminassa. Kävimme toisinaan ostoksilla Helsingissä, sillä pienestä kaupungista oli vaikea löytää esimerkiksi vaatteita. Kerran lähdimme äidin kanssa taas Helsinkiin ja sain ottaa kaverin reissuun mukaan. Menimme Itikseen, jossa tapasimme äidin Helsinkiläisen ystävän. Me kaverini kanssa saimme luvan kierrellä Itiksessä aivan keskenämme, koska olihan se turvallinen paikka, kun olimme kuitenkin samassa rakennukessa. Tunne oli mahtava, kun saimme kiertää kauppoja miten halusimme ja tuhlata taskurahamme tarroihin ja karkkeihin. Itiksessä esiintyi sinä päivänä myös XL-5 -niminen bändi, jota tietenkin kävimme katsomassa. Muistan vieläkin, että bändin pojat esiintyivät ilman paitaa, mutta toppatakit päällä! Haimme myös heiltä nimmarit, jotka kotona kehystin ja laitoin seinälle. Päivä oli ihana ja siitä jäi paljon muistoja kotona kavereille kerrottavaksi.

Nykyään asun Helsingissä ja käyn usein Itiksessä ostoksilla. Välillä katselen siellä keskenään kulkevia lapsia ja mietin, että tuntevatkohan he samoin kuin minä pienenä, vai onko se heille vain aivan normaalia ja tavanomaista."
Kuvaan tarina oli tietysti lyhennetty. Tiesin, että kuvat olisivat tulossa syyskuun lopussa esille, mutta päivästä ei ollut mitään hajua. Niinpä oma kuva tuli aika yllätyksenä vastaan kauppakeskuksen seinällä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että näytänpä mä vanhalta! Kuva on niin iso, että kaikki silmärypyt kyllä näkyy jo alakerrasta asti... heh. Myöskään hiustyyli ei ole mulle kovin ominainen, joten se tekee kuvasta omasta mielestäni vähän oudon näköisen. Mutta kuvasta näkyy ainakin, että hauskaa oli!





Balilainen sai viimein puhelimensa ja pitihän senkin tulla katsomaan mun kuvaa. Ja tietty piti ottaa myös kuva kuvan kanssa (oli sopivasti sama paitakin päällä). Tosin se oli kyllä vähän noloa...

P.S. Nyt voi muuten muakin seurata Blogilistalla ja Bloglovinissa! Linkit löytyy sivupalkista, joten käykäähän klikkailemassa!