Taas on uuden vuoden lupausten aika! En edelleenkään halua luvata liikoja tai jotain mistä tiedän jo etukäteen, etten pysty pitämään, mutta aina muutava lupaus pitää tehdä motivoidakseen itseään parempaan päin.
Siispä tänä vuonna lupaan:
* Syödä vähemmän lihaa. Mulla on aina välillä kausia, kun ei oikein tee mieli syödä kanaa ja nyt on ollut taas jonkin aikaa sellainen kausi. Niinpä aloin miettimään voisinko olla syömättä sitä ollenkaan. Luultavasti. Olen pyrkinyt vähentämään myös naudanlihan syöntiä niin että tekisin siitä kotona ruokaa vain kerran viikossa ja se on toiminut aika hyvin. Ja possua meillä ei syödäkään ollenkaan. Niinpä tänä vuonna yritän viedä ruokavaliotani entistäkin enemmän kasvis- ja kalapainotteiseksi.
* Syödä vähemmän sokeria. Lupaan tätä varmaan joka vuosi, heh... Mutta niin vaan aion yrittää samaa tänäkin vuonna. Tiedän, etten pysty elämään täysin ilman sokeria, mutta koitan ainakin pitäytyä niissä vähän terveellisimmissä vaihtoehdoissa.
* Juoda enemmän vettä! Sillä se vaan aina unohtuu...
* Juoda enemmän vettä! Sillä se vaan aina unohtuu...
* Pitää parempaa huolta parisuhteesta. Meillä menee Rion kanssa pääpiirteittäin oikein hyvin, mutta kyllähän tässä pikkulapsiarjessa toisen huomioiminen välillä pahasti unohtuu... Ja niinä harvoina hetkinä, kun molemmat lapset nukkuu, tulee helposti vain plärättyä puhelinta eikä vietettyä mitään kahdenkeskistä laatuaikaa. Parempi alkaa kai kiinnittämään tähän huomiota nyt tässä vaiheessa, kun ei vielä olla ongelmissa tai ajauduttu liian erilleen...
* Alkaa noudattamaan Curly Girl Methodia. Olen käyttänyt tätä metodia jo jonkin aikaa vähän sillä tavalla sinne päin ja uskon siihen, joten nyt pitäis vaan olla ihan tarkkana siinä, niin vois saada paremmat tulokset. Jos tää aihe kiinnostaa, voin kirjoittaa tästä myöhemmin vielä enemmän?
* Hallita hermoni paremmin. Vaikka ollaan jo vähän "totuttu" vauvan koliikki-itkuun, on se aiheuttanut mulle kuitenkin stressitilan, jonka vuoksi suutun Pikku Myylle erittäin helposti. Sillä on ollut taas vähän vaikeampi uhma-kausi (tai ehkä sekin reagoi sillätavalla vauvaan ja itkuun) ja mulla meinaa palaa hermo sen kanssa aivan koko ajan... Vauvalle en tietenkään ole vihainen, mutta puran välillä helposti omaa väsymystäni Myyhyn, jos se on vähääkään hankala. Vaikka eihän se sen syy ole, että vauva huutaa ja äiti on väsynyt... Niinpä yritän taas pitää hermojani paremmin kasassa ja olla ymmärtäväinen sitä kohtaan, vaikka se uhmaisikin. Meinasin ensin luvata olla parempi äiti, mutta sitten tajusin, etten voi sellaista luvata, sillä yritän kuitenkin koko ajan parhaani, vaikken täydellinen olekaan...
Teitkö itse uuden vuoden lupauksia vai onko ne aivan turhia?
P.S. Ota seurantaan myös mun Instagram (@eathooplove) ja Facebook!
Ei kommentteja