Viikonloppulomalla Turun Sokos Hotel Hamburger Börsissä

Me vietettiin Rion kanssa viime viikonloppua Turussa. Ohjelmassa oli ihan vaan rentoilua ja yhteisen laatuajan viettoa. Yövyttiin legendaarisessa Turkulaisessa Sokos Hotel Hamburger Börsissä, joka sijaitsee aivan paraatipaikalla kauppatorin laidalla. Hotelli on toiminut suomalaisen hotellimaailman ikonina jo 110 vuotta ja olikin jo korkea aika päästä yöpymään siellä.


Tultiin paikalle Onnibussilla, joka ajaa nykyään myös linja-autoasemalle ja jolla on pysäkki myös keskustassa Aurakadulla siinä Blankon kulmilla. Tämä onkin aivan loistava juttu, sillä aikaisemmin Onnikalla pääsi vain Caribialle, josta on kuitenkin  jonkin matkaa keskustaan. Me tehtiin niin, että mä saavuin Turkuun vähän aikaisemmin ja kävin ensin kiertelemässä kaupungilla, kun Rio taas oli vielä päivällä töissä ja tuli myöhemmällä bussilla perässä.

Vaikken ollut aikaisemmin Börsissä yöpynytkään, on paikan ravintolamaailma ja yökerho opiskeluajoilta hyvinkin tuttuja (voi niitä aikoja, kun en vielä Turkuun muuttaessa päässyt edes sisään Börsin yökerhoon...). Hotellin aulassa oli iltapäivästä jo aika hulina ja yöpymään näytti olevan tulossa monia pikkujoulujen viettäjiä. Kovin kauaa ei kuitenkaan tarvinnut odotella, kun pääsin jo etsimään meidän huonetta seitsemännestä kerroksesta.

Huone

Me yövyttiin Standard Queen -huoneessa, jossa katseen vangitsi heti ihana kaari-ikkuna, josta pystyi kurkistelemaan alas Aurakadulle. Tykkäsin myös kovasti vinokattoon näkyville jätetyistä hirsistä, joita oli myös pitkin kerroksemme käytävää. Muuten huone oli perussiisti ja kaikki oleellinen löytyi telkkarista safty boxiin ja vartalovoiteesta hiustenkuivaajaan. Sisustus oli viihtyisä ja sänky mukava, joka on aina tietenkin tärkeää. Myös vessan meikkipeili oli kiva, sillä itse kaipaan usein takapeiliä hiuksia laittaessa. Olin oikein laittanut matkaa varten kiharat, joka on aikamoinen saavutus, sillä en oo viimeaikoina jaksanut kauheesti panostaa ulkonäkööni... Ja sitten koko illan satoi tietenkin räntää ja ne lässahti jo alkuunsa! Hah, se siitä panostuksesta...



Rion tultua me lähdettiin heti syömään, sillä nälkä oli jo kova. Olin kovasti halunnut käydä syömässä hotellin alakerrassa sijaitsevassa Sham Rock Cafessa, jossa oon aikoinani syönyt ehkä elämäni parhaat pizzat (sunnuntaisin Börsin rannekkeella sai kaksi yhden hinnalla, hehe...). Olis ollut siis kiva maistaa vieläkö ne olis ollut yhtä hyviä, mutta valitettavasti ravintola oli jo täynnä, kun olin aiemmin yrittänyt tehdä sinne pöytävarausta... Niinpä päädyttiin syömään nepelilaista Hansan reunalla olevaan Sikhariin. Ruoka oli valitettavasti hienoinen pettymys, sillä se oli tosi suolaista... Mutta kyllä sitä söi ja nälkä lähti.

Tarkoitus oli käydä vähän iltakävelyllä ja katsella juuri sytytettyjä jouluvaloja, mutta sää oli niin kamala, ettei kierretty kuin korttelin ympäri ja palattiin karkkikaupan kautta takaisin hotellille. Päätettiin käydä testaamassa hotellin uima-allasta ja saunaa, joka märkänä ja kylmissään räntäsateen jälkeen kuulosti kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta...

Sauna Turun kattojen yllä ja uima-allas

Saunaosasto oli sopivasti samassa kerroksessa meidän huoneen kanssa. Miehille ja naisille oli tietenkin omat saunat ja varauksesta olis saanut myös private-saunan käyttöönsä. Naisten puolella ei ollut ketään ja sainkin otettua siellä muutaman kuvan. Pukuhuoneesta pääsi pervekkeelle, jossa oli aivan mahtavat näköalat suoraan kauppatorille. Harmi vaan, että sää oli niin inhottava, ettei siellä viitsinyt pahemmin hengailla, mutta voin kuvitella kuinka kiva paikka se olis vilvoitella saunan jälkeen vähän kesäisimmissä lämpötiloissa.





Uima-allas oli aika perus eikä sielläkään ollut ketään muita (taisivat olla jo valmistautumassa pikkujouluihin...). Altaan vesi vaan valitettavasti tuntui tosi kylmältä. Rio ei halunnut mennä sinne ollenkaan ja mullakin kesti aika kauan, että uskalsin sinne pulahtaa. En ois varmaan muuten edes mennyt, mutta en oo käynyt uimassa sitten Balin jälkeen (jolloin mahasta ei ollut vielä tietoakaan) ja halusin kokeilla miltä se tuntuis tällasella vähän muhkeemmalla bikinivartalolla. Ja voi vitsi se olikin kivaa! Pitkästä aikaa olo oli aivan kevyt ja oikestaan vartalo tuntui aivan samalta kuin ennenkin. Ei oo tullut käytyä uimahallissakaan, kun en oo ollut varma, että mahtuukohan bikinit edes päälle enää... Mutta tulipahan nyt testattua, että kyllä ne mahtui (vaikkei näky ehkä olekaan kovin kaunis). Otettiin myös muutama kuva altaalla, mutta niissä onkin semmoinen bikinibeibe, että jääköön vain omaan käyttöön...

Suhteellisen nopean uimapyrähdyksen jälkeen mentiin vielä saunomaan. En oo itseasissa saunonutkaan tän pötsin kanssa ja se tekikin hyvää. Sain siellä saunoa ylhäisessä yksinäisyydessäni ja maata lauteilla. Kuulin myös, että seinän takana Riokin kävi saunan puolella (ja varmaan istui alalautellaa uikkarit päällä, vaikka oli myös yksin...).





Saunan jälkeen lössähdettiin huoneessa mukavalle sängylle ja katseltiin telkkaria karkkipussit seurana. Ajatuksissa oli käydä vielä jossain ihmisten ilmoilla nautiskelemassa jotkin juomat. Kovin kauas ei olisi edes tarvinnut lähteä, sillä alakerrasta olisi löytynyt niin rauhallisempaa kuppilaa kuin diskoakin, mutta ajatukseksihan se lopulta vain jäi, sillä sänky oli vain liian mukava ja ajatus meikkaamisesta liian raskas... Käsittääkseni hotellivieraat pääsevät yökerhoon ilmaiseksi, mutta se jäi nyt meiltä välistä. Olisihan toisaalta ollut hauska nähdä vieläkö siellä on sama meno kuin opiskeluaikoina, mutta minkäs sille voi, että on jo näin mummoutunut ja hyvät yöunet houkutti enemmän...

Loppuilta sujui kutakuinkin näissä merkeissä...

Aamupala

Hyvät yöunet on tärkeät myös siksi, että aamulla varmasti jaksaa nousta ajoissa nautiskelemaan hotellin aamupalasta! Innolla ja hyvissä ajoin suunnattiinkin toisen kerroksen aamiaissaliin, jossa olikin jo paljon nälkäistä porukkaa. Jopa niin paljon, että meidän piti jonkin aikaa odottaa pöytiin ohjausta. En oo koskaan aikasemmin joutunut hotellin aamupalalla odottamaan pöydän saamista, mutta oltiin tosiaan paikalla varmasti juuri ruuhkaisimpaan aikaan. Ei siinä onneksi kuitenkaan kovin kauaa mennyt ja pian saatiinkin paikka ikkunapöydästä.

Sali oli hyvin arvokkaan näköinen kristallikruunuineen ja pitkine pöytineen ja siellä todella tunsi saavansa pientä luksusta arkeen. Valikoima oli todella kattava eikä mulle tullut oikestaan mieleen mitään mikä olisi puuttunut. Löytyi leivät, jogurtit, myslit, puurot, lämpimät ruoat ja jälkkärit. Mun suosikkeja croisantteja, munakokkelia, pekonia ja riisipiirakoita löytyi myös kaikkia!

Vaikka ihmisiä olikin paljon, pysyi tunnelma rauhallisena ja ruokia tuotiin ripeästi lisää, kun jokin loppui. Mulle kävi leipäpöydällä niin, että kun katsoin leipäkorin liinan alle, oli siellä vain yksi sämpylä, jonka joku nainen sitten vähän tökerösti nappasi mun nenän edestä. En jaksanut siinä kuitenkaan odotella niitä sen kauempaa ja menin jo pöytään aloittamaan muilla herkuilla ja lopulta unohdin croisanttihuuruissani koko sämpylät...



Rion aamupalaan kuului nakkeja ja munakokkelia, joita se söi niin paljon, ettei meinannut jaksaa enää edes jälkiruokaa. Mulla kuitenkin kesti niin kauan, että lopulta sekin haki hedelmiä ja croisanttia, joka maistui sille myös hyvin. On se kumma, kun se jaksaa aina kysellä miksei tarjolla ole riisiä ja kanaa, vaikka olen kuinka monta kertaa sanonut, ettei suomalaiset syö semmosta aamupalaksi...

Jälkkäripuolella oli myös pannukakkua, joka harmiksi oli kuitenkin jotenkin liian löllöä. Rion mielestä siinä oli myös liikaa kaardemummaa. Jokaisessa Sokos Hotellissa on lisäksi aamupalalla jotakin paikallista erikoisuutta ja Turussa se oli tietenkin Aura-juusto. Itse annan plussaa myös Clipperin teevalikoimasta.

Aamupalalle on mahdollista tulla syömään myös ilman majoitusta 15 euron hintaan, jos tilaa vain löytyy. Tuo voisikin olla joskus ihan kiva vaihtoehto Turussa vieraillessa, sillä hinta ainakin on oikein kohtuullinen noin kattavasti valikoimasta. Lisäksi on kiva, että aamupala on sunnuntaisin yhteentoista asti, sillä itse en ainakaan halua viikonloppuisin herätä kukon laulun aikaan...



Raskaana olossa on se hyvä puoli, että vaikka söisi kuinka paljon, näyttää maha kuitenkin ihan samalta eikä mitään ylimääräisiä turvotuksia tarvitse pelätä!

Mahat aamupalasta täynnä lyllerrettiin vielä vähäksi aikaa huoneeseen lepäilemään. Huoneessa kohdattiin yöpymisen ainoat epäkohdat, kun mä olisin halunnut katsoa vielä telkkaria, mutta se ei vain näyttänyt kanavia, vaikka oltiin se illalla ihan normaalisti suljettu. Rio puolestaan kohtasi epätoivon hetken vessassa, kun huomasi vasta asiointinsa päätteksi, ettei siellä ollutkaan käsisuihkua, joka on aasialaiselle aika hankala juttu. Asia onneksi hoitui normaalilla suihkulla, eikä sen tarvinut käyttää vessapaperia kuten me ällöttävät länsimaalaiset. Tämä on kuitenkin asia johon ehkä hotelli voisi kiinnittää huomiota, jos halua palvella kansainvälisiä vieraita ja varmaan moni nainenkin saattaisi suihkua kaivata.



Kahdeltatoista jätettiin huone ja lähdettiin viettämään päivää Turussa. Yöpyminen Börsissä oli kaikenkaikkiaan oikein onnistunut ja hotelli tarjosi taattua Sokos Hotel laatua. Parasta hotellissa oli ehdottomasti täydellinen sijainti kaupungin ytimessä ja loistava aamupala, jolla jaksoi pitkälle päivään.

Kiitos Sokos Hotel Hamburger Börs!



*Postaus toteutettu yhteistyössä Sokos Hotelin kanssa

P.S. Jos haluat pysyä mun menossa mukana vähän reaalimmassa ajassa, kannattaa seurata Eat Hoop Loven Facebook-sivua ja mun Instagramia.