Tampereen herkut

Tampereen viikonloppureissuun mahtui lumessa peuhaamisen ja Sokos Hotel Ilveksessä yöpymisen lisäksi myös herkuttelua. Lauantaina ohjelmassa olikin pääosassa syömistä. Nooo... pitäähän sitä välillä vähän herkutella!

Aamupalan jälkeen tavattiin mun kaveri Kirsi, joka tuli Nokialta meitä tapaamaan. Oltiin aluksi vähän mietitty, jos oltais Balilaisen kanssa käyty siellä kylässä, mut Kirsin lapselle olikin tullut vesirokko, niin ei viititty, kun Balilaisella ei sitä ole ollut. Mutta ei se haitannut, nähtiin sitten Tampereella. Pyörähdettiin ensin muutamassa kaupassa ja käveltiin sitten pieni lenkki ja ihailtiin koskea. Päivä oli paljon harmaampi, kuin perjantai, joten maisemat eivät olleet enään niin kuvaukselliset.







Kävelyn jälkeen päätettiin mennä johonkin kahvilaan ja kohteeksi valikoitui kuuluisa Vohvelikahvila. En ollut aikaisemmin käynyt siellä, mutta kuullut kyllä juttuja tästä idyllisestä paikasta. Tampereella on toinenkin Vohvelikahvila (en tiedä siis ovatko nämä saman omistajan vai kilpailevia paikkoja... Osaako joku sanoa?), mutta me mentiin sinne Aitoon ja Alkuperäiseen Tampereen Vohvelikahvilaan Ojakadulle. Kahvila sijaitsee Tampereen pienimmässä kivitalossa, joka on rakennettu vuonna 1926 ja vohveleita siellä on paistettu salaisella reseptilla vuodesta 1992.

Tilattiin Kirsin kanssa vadelmahillovohvelit, joissa oli hillon lisäksi kermavaahtoa ja nonparellejä. Balilainen päätyi vain kaakaoon, taisi olla vielä täynnä aamiaisesta. Tarjolla olisi ollut myös suolaisia vaihtoehtoja kuten esim. savukalavohveli, jotka kuulostivat myös hyviltä. Ehkä ensi kerralla sitten sellainen.









Kahvila on kovin pieni, eikä sinne mahdu paljoa asiakkaita yhtä aikaa. Meidän onneksi tilaa kuitenkin löytyi (vaikka yhdellä pöydällä oli jopa varattu-kyltti) eikä paikka missään vaiheessa tullut aivan täyteen, niin saatiin lämmitella kahvilassa vähän pidempäänkin, vaikka vohvelit kyllä katosivat pöydästä nopeasti parempiin suihin.

Vohveleitten jälkeen kierreltiin vielä vähän kaupunkia ja sitten Kirsin oli aika lähteä kotiin päin. Mentiin Balilaisen kanssa seuraavaksi syömään Hämeenkadulla olevaan Nepalilaiseen ravintolaan nimeltään Katmandu. Tykätään molemmat Nepalilaisesta/Intialaisesta ruasta ja uusien paikkojen kokeileminen on aina kivaa. Kyseisessä paikassa ruoka oli oikein hyvää ja naan-leipäkin oli lähellä täydellisyyttä. Mun mielestä naan-leivästä voi oikeastaan arvioida koko ravintolan tason. Jos se on laadukasta, on yleensä kaikki muukin laadukasta ja toisinpäin.



Ennen kotiin lähtöä mentiin vielä pyörimään Koskikeskukseen. Olin jo aiemmin huomannut siellä Minetti Jäätelö -kyltin ja se näytti sen verran kiinnostavalta, että sitä piti mennä tarkastelemaan lähempäänkin. Ja voi mikä aarre sieltä löytyikään! Jäätelöbaari täynnä uskomattoman paljon erilaisia jäätelömakuja! Meillä meni ensin hetki jos toinekin vain ihmetellessä kaikkia erikoisia makuvaihtoehtoja joista löytyi mm. donitsi, Red Bull, Smurffi ja olut sorbetti. En yleensä oikein tykkää jakaa mun herkkuja, mutta nyt päädyttiin ottamaan romanttisesti yhteinen annos (oli sen verran tullut jo herkkuja syötyä yhtenä päivänä, että suostuin jakamaan, hehe), johon sai valita neljä eri makua.







Me päädyttiin ottamaan rocky road, minttusuklaa, Kinder ja päärynä-suklaa sorbetti. Ja kyllä maistui hyvältä! Jäätelöt olivat sellaisia italialaistyyppisiä vähän pehmeitä. Jopa se sorbetti oli ihan hyvää, jota en olis kyllä itse valinnut. Sorbettien hedelmäiset maut sopisivat varmaan ihanasti kyllä kuumaan kesäpäivään...







Lukaisinpa tässä ohimennen netistä, että Minetti Jäätelöä on tehty Tampereella jo vuodesta 1925 ja yhtiön perustaja olikin Italialainen. Ilmankos jäätelöt olivatkin niin hyviä! Itse tässä ihmettelen, että miten tää on jäänyt munlaiselta herkkusuulta huomaamatta, vaikka oon Tampereella vieraillut lukuisia kertoja elämäni aikana! Jäätelöbaarissa käymisestä taitaa tulla nyt uusi perinne Tampereen matkoilla. Saa muuten aika monta kertaa siellä vieraillakin, jos haluaa kaikkia makuja maistaa, sillä makuvalikoima on markkinoiden kattavin. Tamperelaiset ainakin tuntuivat nauttivan paikallisesta herkustaan, sillä jäätelöbaari oli lähes täynnä. Tää paikka lyö kyllä laudalta jopa sen Turun Italialaisen jätskipaikan, joka on myös ihana.



Tämän herkkulauantain päätteeksi olikin hyvä hypätä junaan mahat pullollaan ja matkata takaisin kotiin.

Kiitos Tampere, kivaa oli!