Täällä taas!

Hello! Pitkästä aikaa! Mun bloggaaminen on takunnut jo hyvän aikaa teknisten ongelmien vuoksi ja mielessä on pyörinyt jo koko blogin lopettaminenkin, mutta nyt vaikuttaakin siltä, että ongelmat alkaa olla selätetty ja pystyn mm. vastaamaan taas kommenteihin, jeeee! Niinpä ajattelin palata blogin pariin, sillä kirjoitusintoa kyllä olisi. 

Ensin ajattelin kirjoitella vain vähän kuulumisia, sillä edellinen postaus näyttää olleen heinäkuussa... Kesä meni taas vähän liian nopeasti, mutta oon todennut, että olen varmaan tulossa vähän vanhaksi, sillä olen alkanut tykkäämään vuosi vuodelta enemmän myös syksystä. 

Mä aloin loppukesästä tekemään vähän enemmän töitä, joka on ollut aivan huippu juttu. Huomaan todella hyvin, että kun oon vähän enemmän poissa kotoota omissa hommissa, jaksan paljon paremmin puuhata myös lasten kanssa ja olla heille enemmän läsnä. Energiatasot on myös paremmat, kun on päässyt liikkumaan enemmän. 

Lapset on siis vielä kotona, kun ollaan saatu hoitokuviot hoidettua mummin avustuksella. Päiväkoti olisi ainakin Alexalle jo varmasti tosi hyväksi, mutta jotenkin vuoropäiväkotiin laittaminen tuntuu niin hankalalta. Nyt on ollut ihanaa, että kolme kertaa viikossa joku muu laittaa lapset nukkumaan eikä se ole aina ainoastaan mun homma. Joten nyt ajatus siitä, että päästessäni töistä joskus yhdeksältä illalla, kävisin vielä hakemassa lapset päiväkodista ja menisin sitten kotiin niitä nukuttamaan, tuntuu aika raskaalta... Mutta kyllä sekin tässä jossain vaiheessa on varmasti edessä. Joten Alexa on ollut nyt vain metsäkerhossa, joka on neljä kertaa viikossa ja se on kyllä myös tosi kiva. Ja pianhan Lunakin voisi hakea myös paikkaa sieltä...

Mun hyvin alkanut syksy koki tässä myös pienen paussin, kun sain kuulla, että olin altistunut koronalle ja mut määrättiin parin viikon karanteeniin. Alkuun ärsytti tosi paljon, kun ei päässyt töihin eikä liikkumaan mihinkään, mutta loppujen lopuksi pienestä pysähtymisestä oli myös hyötyä. Sain tehtyä sellaisia asioita, joille muuten ei ollut tuntunut löytneen aikaa. Ja tietysti saa olla kiitollinen, ettei itse tai perhe sairastunut! Nyt pitää vaan toivoa, ettei näitä tulisi enempää tässä syksyn aikana, sillä sitten voisi alkaa jo pää vähän hajoamaan... 

Lasten kanssa on nyt jotenkin tosi kiva vaihe menossa. Molemmat on tällä hetkellä aika "helppoja". Lunalla alkaa vähän olemaan uhman merkkejä, mutta vielä toistaiseksi se on ollut lähinnä söpöä eikä mitään hillittömiä kohtauksia ole ollut. Tytöt leikkii aivan yllättävän kivasti yhdessä eikä edes pahemmin riitele. Pitää siis ottaa kaikki ilo irti tästä vaiheesta, kun tilanteethan voi tunnetusti muuttua todella nopeasti, heh. 

Joten tällaista menoa täälä! Toivottavasti muillakin on syksy alkanut kivasti!

P.S. Meidän reaaliaikaista elämää pääsee seuraamaan Instagramissa @ferdanifamily ja seurantaan kannattaa ottaa myös Facebook (Ferdani Family), jonne ilmoitan aina uudesta postauksesta!