Treenii, treenii...

Sirkustaiteilijana treenaaminen on iso osa mun elämää. Yleensä se on aina hauskaa, mutta toisinaan myös motivaatio on vähän hukassa ja se on enemmänkin pakkopullaa. (Hmmm... pullaa... Millainen pulla muuten voi olla pakkopullaa? Mä ainakin syön aina mielelläni pullaa! Ja heti eksyin aiheesta...) Usein multa myös kysytään, että kuinka usein treenaan viikossa. Siihen on tosi vaikee vastata, kun se voi vaihdella niin paljon. Riippuu työtilanteesta, vuodenajasta, fiiliksestä, jaksamisesta, säästä, millon mistäkin... Yritän kuitenkin tehdä jonkinlaista treeniä vähintään 4-5 kertaa viikossa. Jos on vaikka kolmekin päivää taukoa, tulee jo huono omatunto.

Mitä mä sitten treenaan? No, pääasiassa tietenkin sirkuslajeja, eli ilma-akrobatiaa (rengasta ja kangasta), vanteita, perusakrobatiaa ja toisinaan käsilläseisontaa. Mutta myös vaihtelevasti jotain jumppia, kuntosalia, joogaa ja juoksua. Perus kuntosali käy aina pitemmän päälle musta vähän tylsäksi, mutta tykkään esim. kahvakuulailusta ja nopeatempoisista bootcamp- ja tabata-treeneistä. Joskus käyn myös zumbassa ja musta se voi oikeesti olla hauskaa, jos on hyvä ohjaaja. Semmosena hikireihumisina siis. En mä zumbaa lähtis mihinkään tanssituntiin vertailemaan.

Tanssitunneilla olis kiva käydä, mutta ne on kyllä totaalisti jääneet aikatauluongelmien takia. Varsinkin baletti on ihanaa. Oon käyny myös balletone tunneilla ja ne onkin ihan ok, mut välillä rupee vaan ärsyttämään, jos aisioita tehdään vähän sinne päin (oon käynyt baletissa 10 vuotta).

Haluaisin myös juosta säännöllisesti, mutta se taas on aika säästä riippuvainen juttu. Talvella en juokse ollenkaan, kun on niin kylmä ja liukasta ja vaikee hengittää. Kesällä juokseminen on kivaa. Siis jos ei sada. Sillon sitä mieleummin jää peiton alle kuuntelemaan ropinaa. Juoksen mielellään aamulla, mutta siinä tulee aina ongelmaksi se, että meniskö vaan ilman aamupalaa vai söiskö jotain. Jos ei syö, voi energiat loppua kesken, ekä jaksakaan juosta niin pitkään, kun suunnitelee. Tai ruveta vaikka pyörryttämään. Aamupalan jälkeen taas ei ihan heti viiti lähtä. Kovin vaikeeta siis.



Mä tykkään treenata seurassa. Eilenkin esimerkiksi kävi niin, että löhöilin vaan kotona ja mietin, että nyt pitäis kyllä mennä, mutta ei oikein huvittais. Sittenpä kaveri laittoi viestiä, et mennänkö treenaan? Eihän siihen voinut sanoa ei, kun ite oli miettinyt samaa. Sit mentiin ja kolme tuntia treenaattiin (no okei, ehkä hetki tosta meni vaan jutteluun). Ja varsinkin lihastreenia on kivempi tehdä kaverin kanssa. Tulee yleensä tehtyä ememmän ja peremmin kuin yksin. Ja kaveri voi auttaakin, jossain vaikeissa liikkeissä. Siksi myös tykkään käydä noilla tunneilla, kun joku huutaa vieressä, että nyt punnerruksia, eikä ite tarvii ajatella mitään.

Paljon on siis asioita, joita treenaan/haluaisin treenata. Aina ei ole kaikkeen aikaa ja sillon omat sirkustreenit on tietenkin ykkösenä. Sirkus on niin kivaa ja on mahtavaa oppia uusia asioita. Siksi en voi kuvitellakaan tekeväni vaan jotain salitreeniä, kun en saa siitä samallaista itsensävoittamisentunnetta. Tosin nykyään mun sirkustreenit on aika ilmapainotteisia. Voinpa tässä paljastaa suuren salaisuuden, että olen ehkä 3-5 kertaa treenannut vanteita tänä vuonna. Keikkanumeron temput on sellaisia, että ne menee kyllä treenaamattakin, kun niitä on sen verran paljon hinkattu. Olen tehnyt vanteita melkein 20 vuotta, niin aina ei treenimotivaatio oo huipussaan. Vanteet on silti mun ikisuosikki ja tykkään niitä treenata, mutta välillä on vaikea keksiä seuraavia temppuja mitä haluaisi oppia. Pitää etsiä vähän inspiraatiota Youtuben ihmeellisestä maailmasta... Ja tänään lähden itse asiassa inspiroitumaan Helsinki Hoop Conventionin Hoop Jameihin! Eli ehkä se kauan kadoksissa vanneintokin vielä löytyy!

Jos joku muuten on kiinnostunut näkemään millaisia sirkusjuttuja teen, niin mun videoita ja kuvia voi katsella nettisivuiltani: jerina.weebly.com

Postauksen kuvituksena kuvia, siitä miten olen hoitanut treenaamisen matkoilla. :)

Mukavaa viikonloppua!