Travel is the only thing you buy that makes you richer

Mä oon aina tykännyt matkustamisesta. Oon ihan innoissani pienistäkin Suomen sisäisistä reissuista. Matkalla tuntee olevansa vapaa ja pääsee irti arjesta. Oon ehkä vähän helposti kyllästyvää sorttia ja kaipaan vaihtelua ja yllätyksiä elämään. Ehkä siksi oonkin tällä alalla... sirkukseen ei ihan heti pääse kyllästymään. :)

Lapsena mulla ei ollut mahdollisuutta matkustella muuta kun Suomessa ja Ruotsissa sukulaisten luona. Tosin sekin oli kivaa. Laiva ja pallomeri oli ihan huippuja! Ja joka kerta löysin sieltä jonkun kaverin laivamatkan ajaksi (oon siis ainut lapsi). Välillä suomalaisen, välillä ruotsalaisen. Lapsuudesta muistan myös pitkät bussi- ja junamatkat Suomessa äitin kanssa, jolloin eväät halusin syödä jo paikallisbussissa... Syöminen on aina ollut tärkeetä mulle ja reissussa se on vielä hauskempaa, kun syödään eväitä tai muualla kuin kotona.



Vähän vanhempana alkoi sirkuksen kautta tulla  matkoja myös ulkomaille ja se vasta hauskaa olikin! Käytiin sirkusfestareilla ainakin Venäjällä, Ruotsissa ja Saksassa sekä sirkuskoulun aikana Belgiassa ja Ranskassa. Viipurissa oli siihen aikaan vähän huonompi hygieniataso ja munkin piti banaanin vihaajana syödä vähän banaania, kun vaihtoehtoja ei paljoa ollut. Muistan myös sen onnen, kun löydettiin jostain kaupasta Fazerin sinistä rusinasuklaata... Vaikkei semmosta kyllä koskaan kotona ois ostanu (kuka nyt syö rusinasuklaata..?).

Mun ensimmäiset pelkästään lomamatkat tein kavereiden kanssa Tunisiaan ja Egyptiin. Ihan omat rahat säästin ja molemmat reissut oli tosi ikimuistoisia. Ehkä siihen aikaan viimeistään tuli tunne, että haluan päästä näkemään maailmaa niin paljon kuin mahdollista. Olen sitä mieltä, että köyhänäkin voi matkustaa. Rahaa menee nimittäin juuri siihen, mihin sen haluat laittaa. Toiset ostelee autoja ja asuntoja, toiset matkustelee (tai tietysti jos on onnekas, voi tehdä niitä molempia).

[caption id="attachment_145" align="aligncenter" width="538"] Snorklaamassa Punaisellamerellä[/caption]

Sirkuskoulusta valmistumisen jälkeen lähdin pariksi kuukaudeksi Ukrainaan Kiovaan sirkuskouluun jatko-opintoihin. Sillä matkalla tapahtui jotain, joka muutti merkittävästi koko mun elämää. Olen nimittäin aina ollut ujo puhumaan englantia, kun olin siinä mielestäni niin huono. Tai selvennetäänpä vähän; en ujo, vaan aivan kauhuissani, jos joskus piti julkisesti englanniksi jotain sanoa. Koulussakin enkun tunnilla valui tuskanhiki ja laskin kuumeisesti montako oppilasta on ennen mua ja minkä lauseen joudun sanomaan ääneen. No, Ukrainassa oli pakko avata suu ja tajusin, että olinkin parempi englannissa, kuin paikalliset. Ymmärsin, että turha pelätä virheiden tekemistä, kun pääasia on kuitenkin tulla ymärretyksi. Ja harvemmin ketään edes kiinnostaa, jos tulee joku pikku virhe. Enpä kyllä tuohon aikaan vielä olisi voinut kuvitella, että jokus tulevaisuudessa olen kansainvälisessä suhteessa ja puhun englantia joka päivä!



Ulkomailta mulla on vähän huonojakin muistoja, sillä ollessani Mallorcalla töissä, tuli aika kova koti-ikävä. Olin animaattorina ja urheiluohjaajana eräässä hotellissa. Tulin sinne kesken kauden ja aluksi homma olikin ihan hauskaa, mutta loppukautta kohden vain satoi, osa porukasta lähti jo kotiin ja itsekin laski jo päiviä kotiin pääsyyn. Liian tiukat säännöt ja rajoitukset myös harmittivat. Siitä kuitenkin selvittiin ja nyt jo hommaa voi muistella lämmöllä, enkä kadu, että lähdin. Tulipahan taas kasvatettua vähän luonnetta ja ehkä jotain pientä henkistä kasvuakin tapahtui.

[caption id="attachment_146" align="aligncenter" width="538"] Näkymä omalta parvekkeelta Mallorcalla[/caption]

Oon tehnyt myös muutaman hyväntekeväisyyssirkusprojektin ulkomaille. Isoimpana jo blogin alussa mainittu Spark Circus projekti Thaimaahan ja sen jälkeen Kambodzassa sirkuskoulussa opettaminen. Näiden juttujen jälkeen jäätiin vielä reissailemaan Thaimaahan, Laosiin ja Balille. Ja tästä reissusta vasta se elämä muuttuikin. :)

Lisäksi olen ollut Klovnit Ilman Rajoja projekteissa mukana Puolassa ja Bosnia&Herzegovinassa. Nämä hyväntekeväisyysesiintymiset ovat olleet kyllä ikimuistoisimpia tapahtumia mun elämässä. On ollut ihanaa tuoda sirkuksen iloa niille, jotka siitä eivät yleensä pääse nauttimaan.

[caption id="attachment_147" align="aligncenter" width="717"] Esiintymässä Burmalaispakolaisille Thaimaan rajalla[/caption]

Tästäpä tuli aikamoinen matkustelun elämänkaari ja melkein kaikki maat mainittua, joissa olen ollut. Vaikka harmittaa, ettei nyt voi mihinkään kesälomalla matkustaa, niin tulee hyvä mieli vaan vanhojen reissukuvien katsomisestakin ja matkoja muistellessa. Oon niin kiitollinen, että olen saanut näinkin paljon elämäni aikana matkustaa! <3

Ihania lomia kaikille kesän matkaajille! Tehkää niistä ikimuistoisia.

[caption id="attachment_148" align="aligncenter" width="720"] Paratiisisaari[/caption]