Sisällön tarjoaa Blogger.

Joulukalenterin yllätykset 2- ja 4-vuotiaille

 

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Mun äiti teki mulle lapsuudessa usein itse joulukalenterin, jossa oli päivittäin pieniä yllätyksiä ja muistan edelleen kuinka ihana se oli! Vuosi sitten mä tein Alexalle itse ensimmäistä kertaa joulukalenterin (Luna oli vielä niin pieni, ettei ymmärtänyt vielä oikein kalentereiden päälle) ja se oli Alexallekin hyvin mieleinen. Tänä vuonna kysyin millaisen joulukalenterin Alexa haluaisi ja hän toivoi taas  "yllätyspussikalenteria" (viime vuonna yllätykset olivat siis numeroiduissa paperipusseissa). 


Niinpä aloin taas kalenterin suunnitteluun ja nyt piti tietysti miettiä jo Lunaakin. Aluksi ajattelin tehdä molemmille tytöille omat, mutta tajusin onneksi pian, että melkein viidenkymmenen yllätyksen keksimisessä ja ostamisessa olisi ollut aivan kaamea homma... niinpä päätin tehdä tytöille yhteisen kalenterin, sillä silloin osaan päivistä voisi keksiä yhteisen yllätyksen. 


Meidän kalenteriksi valikoitui tänä vuonna aivan ihana Newbien kalenteri, jossa on pieniä vedettäviä laatikoita. Kalenteria voi sitten käyttää myöhemmin uudestaankin tai pitää vähintäänkin koristeena, jos ei joka vuosi jaksa samaa kalenteria katsella. 



Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille


Joitakin yllätyksiä oli tosi helppo keksiä, mutta yllättäen ongelmaksi muodostui se, että laatikot ovat aika pienet, joten monet ideana olleet yllätykset eivät olisi mahtuneet niihin. Niinpä lopulta päätin, että jotkin yllätyksistä voi olla isompiakin ja laatikosta löytyy vihje mistä ne löytyvät. Osa yllätyksistä on myös sellaisia, joita en olisi pelkästään 2-vuotiaalle ostanut, mutta koska Luna haluaa kaikkea samaa kuin isosiskokin, on siellä lähes kaikkea kaksin kappalein... 


Tänä vuonna meidän joulukalenterista löytyy:


- Värityskirjat, joissa on värityskuva jokaiselle päivälle aattoon asti (nämä tulee luukusta numero 1)

- Tarroja

- Minikokoisia kuusenkoristeita tyttöjen huoneen minikuuseen

- Pikkuinen kelkka Sylvanian Families pupuille

- Tarrakorviksia

- Kuusen koristeet

- Taatelipatukat

- Hedelmänameja

- Minivispilä ja rusinoita 

- Poro panta ja -pinnit

- Tavallisia pinnejä

- Miniväristyskirjat

- Jouluiset leimasimet

- Sukat

- Minivihkot

- Soittopillit

- Huuliharput

- Lumisadepallot


Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille


Lisäksi tilasin LukLabelin joulukalenterin tonttuviestit, joissa on pieniä viestejä tontulta, tehtäviä, värityskuvia jne. Näihin ajattelin myös kirjoittaa vinkit, missä yllätys on, jos ne eivät mahdu laatikkoon tai jos päivälle on jokin puuha, kuten vispilä -> leivotaan, herkkupatukat -> katsotaan jouluinen elokuva, koristeet -> koristellaan kuusi jne. 


Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille
Ostin myös tällaisen rasian, jonne voi piilottaa yllätykset, jotka ei mahdu laatikoihin.


Jouluaaton yllätykseksi tulee varmaankin Pet Shop -hahmoja, joihin Alexa juuri ensimmäistä kertaa ilmaisi kiinnostuksensa toivoen niitä joululahjaksi. Näistä mietin vielä annanko niitä myös Lunalle, sillä ne ovat ehkä vähän isompien lasten juttu, mutta toisaalta Lunaa voi harmittaa, jos ei saa samanlaisia kuin Alexa... :D 


Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille


En ole ihan vielä päättänyt laitanko aina yhden päivän yllätyksen vain kerralla laatikostoon vai kaikki valmiiksi, jotka laatikoihin mahtuvat... Vaarana kun on tietysti se, että niitä käydään kurkkimassa liian aikaisin! Ja jos laittaisi vain yhden yllätyksen kerrallaan, olisi hieman pelivaraa siinä, että jos joku päivä vaikka sattuisi satamaan lunta, voisi kelkan laittaa siihen ja päivän puuhaksi ehdottaa pulkkailua tms. Ja lisäksi se antaisi vielä vapauden lisätä/vaihtaa vielä jotain,  jos sattuukin tulemaan vielä jokin erityisen hyvä yllätys mieleen tai kaupassa vastaan (esim. mun piti laittaa piparimuotit jollekin päivälle, mutta en ole löytänyt mitään erityisen kivoja, kun meillä on jo kaikki perusmuodot).


Joulukalenterin täytteet 2- ja 4-vuotiaille

Mä en tullut nyt laskeneeksi kuinka paljon kalenteri tuli kaikkineensa maksamaan, mutta kyllähän yllätyksiin menee yllättävän paljon rahaa. Mutta toisaalta valmiitkin kalenterit maksavat melkoisesti ja niissä on usein aika turhaa krääsää tai sitten vaan sokeria, jota en kuitenkaan haluaisi lapsille joka päivä antaa. Mä ostin suurimman osan yllätyksistä Sostrene Grene -liikkeestä ja Flying Tiger Copenhagenista. Tuo Sostrene Grene on siis melko uusi Suomessa ja mä kävin Forumin Pop up -liikkeessä, joka on ollut siellä nyt jonkin aikaa. Se on vähän sellainen Tigerin tapainen liike, mutta vähän laadukkaamman oloinen. Paljon mm. tosi söpöjä lasten leluja, pelejä, vihkoja ja askartelujuttuja sekä sisustustavaroita ja nyt myös joulukoristeita edulliseen hintaan. Ja huomasin juuri, että heillähän näyttää olevan myös nettikauppa, jos liike kiinnostaa, mutta läheltä ei löydy. 


Joko teillä on joulukalenterit valmiina? Oletteko tehneet itse vai ostaneet valmiit?


P.S. Meidän reaaliaikaista elämää pääsee seuraamaan Instagramissa @ferdanifamily ja seurantaan kannattaa ottaa myös Facebook (Ferdani Family), jonne ilmoitan aina uudesta postauksesta

2-vuotiaan kuulumisia

 

2-vuotias

Luna täytti viime viikolla 2 vuotta, joten ajattelin tulla vähän kertomaan mitä synttäritytölle kuuluu! 


Lunalla on neuvola vasta joulukuun puolella, joten tarkkoja mittoja ei olla vielä saatu, mutta kotona mitattiin juuri pituudeksi 81cm ja paino taisi olla noin 10kg. Pieni hän on siis edelleen, mutta on kuitenkin kasvanut puolessa vuodessa 5cm, joka on varmaan ihan hyvä. Edelleen hän syö aika nirsosti ja tissi maistuu. En kuitenkaan jaksa ottaa asiasta mitään suurempaa stressiä, kun hän on reipas ja terve tyttö. Luna puhua papattaa jo tosi paljon, joka on varmasti tämän ikäiselle aivan normaalia, mutta meille vähän erikoista, kun Alexa ei saman ikäisenä puhunut vielä paljon mitään. Hän myös ymmärtää ainakin jonkin verran indonesiaa ja puhuu sitä muutamia sanoja. Luna myös tykkää kovasti laulaa ja tanssia ja osaakin jo monia lauluja. Muita suosikki asioita ovat piirtäminen, nukkejen hoitaminen ja pikku Legot. Ei paljon muuten mitkään taaperolelut enää kelpaa, kun siskolla on niin paljon kaikenlaista ihanaa pikkutilpehööriä... :D Ohjelmista Lunan suosikkeja ovat Pipsa Possu ja Ryhmä Hau. 


Ulkoilu on myös Lunalle mieluista puuhaa ja erityisesti keinuminen kivaa. Rattaissa Luna ei usein enää malttaisi olla, vaan kävelemään pitäisi päästä tai vähintäänkin Alexan seisomalaudalle. Lunan kanssa menee kuitenkin rattailla kulkeminen yleisesti helpommin kuin Alexan kanssa aikanaan ja esim. metromatkat sujuu yleensä ihan hyvin, jotka Alexan kanssa olivat pitkään niin kamalia, ettei useinkaan pärjätty ilman videoiden näyttämistä... muuten Alexa rimpuili rattaista pois, juoksi pitkin metroa tai vähintään huusi kurkku suorana. Joten siihen verrattuna Lunan kanssa on aivan helppo kulkea enkä muista, että olisin hänelle näyttänyt videota rattaissa kuin ehkä jonkun satunnaisen kerran tai kaksi.


2-vuotias

Alexa on aivan Lunan idoli ja hän tekee kaiken isosiskon perässä ja siksi tietysti on oppinutkin asiat niin nopeasti verrattuna esikoiseen. Tytöillä sujuu leikit aivan yllättävän hyvin yhdessä ja he ovat aivan erottamaton kaksikko. On niin ihana nähdä kuinka läheisiä heistä on tullut, vaikka ikäeroa on kuitenkin se 2v9kk, joka itsestäni alkuun tuntui aika isolta erolta. 


Päiväunia Luna nukkuu nykyään aika kivasti ainakin entiseen verrattuna. Sängyssä unet yleensä kestävät puolisen tuntia, mutta rattaissa usein ainakin tunnin, joskus jopa pidempäänkin! Illalla tytöt menee nukkumaan samaan aikaan 19-20 välillä heräävät 6-8 välillä. Luna heräilee vielä muutaman kerran yössä, mutta ollaan juuri aloitettu pieni unikouluprojekti toiveissa saada pikkuhiljaa yöunet kokonaisiksi...


Me ei pidetty mitään erityisempiä juhlia Lunalle vallitsevan tilanteen vuoksi, joka oli toisaalta vähän sääli, sillä Lunalla ei ollut ihmeempiä 1v. juhliakaan... mutta onneksi hän on vielä niin pieni, ettei asiasta oikeastaan kovin vielä ymmärrä. 


Meillä on ollut tapana, että synttärisankari saa aamupalan sänkyyn tai pääsee vähintäänkin valmiiseen pöytään, mutta Lunalle sellaista ei kannattanut edes suunnitella, sillä hän tulee aina jossain vaiheessa yötä mun viereen nukkumaan ja herää siihen, jos mä vähänkin aamulla liikahdan... Aamupalaksi tein kuitenkin amerikkalaisia pannukakkuja, jotta aamu olisi ollut vähän spesiaalimpi. Meillä oli myös molemmilla Rion kanssa vapaapäivä, joka on nykyään aika harvinaista, niin oli kiva vaan viettää päivää yhdessä, vaikkei mitään kovin erityistä tehtykään. Päivällä käytiin syömässä ravintolassa ja iltapäivällä pidetiin kahvi- ja kakkuhetki, jonne oli mummikin kutsuttu. Molemmat lapset ovat aivan mummin tyttöjä, joten Luna oli  aivan fiiliksissä tästä yhdestäkin vieraasta. 


2-vuotias

2-vuotias

Luna on saanut todella minimaalisesti sokeria. Joitakin kertoja hän on saanut maistaa jotain itse tekemää pannukakkua, muffinsia tms. jossa on ollut hieman sokeria ja silloin tällöin hän saa rusinoita tai kuivattuja hedelmiä, mutta mitään oikeaa herkkua ei ole vielä maistettu. Olen oikeastaan tosi tyytyväinen, että toisenkin lapsen kanssa sokerittomuus on mennyt näinkin hyvin, sillä epäilin aika paljon miten toiselle voi olla tarjoamatta samoja asioita, kun isompi kuitenkin välillä saa ihan oikeita herkkuja. Kaikki herkkuhetket on kuitenkin mennyt aivan helposti, jos Lunalle on kuitenkin ollut tarjolla myös jotain hänelle mieleistä kuten hedelmää, pussismoothieta tms. Kun kyselin Lunalta mitä hän haluaisi synttärilahjaksi, toivoi hän kakkua. Niinpä kakkua hän sai! Ja oli ihan kunnon mutakakkua ja vaniljajäätelöä, joita Luna maistoi lusikan kärjellisen, eikä tykännyt.... :D Niinpä hän söi vain marjoja ja pari Muumi-keksiä ja mä olin tietysti salaa oikein tyytyväinen!


2-vuotias

2-vuotias

Lahjaksi Luna sai pari kirjaa (Pipsa Possu magneetikirjan sekä soivan kirjan), puisen pelin ja bambi-pehmolelun. Lisäksi tiedossa on vielä pieni yllätys, kun lähdetään huomenna Titi-Nalle konserttiin, joka on molempien tyttöjen aivan supersuosikki. Mutta tästä tytöt eivät siis vielä tiedä... Lahjan keksiminen oli muuten toiselle lapselle suhteellisen hankalaa, kun meiltä kaikki isommat jutut kuten leikkikeittiö, nukkekoti, nuket, junaradat jne. jo löytyy... Ja lisää pohdintaa on tietysti vielä edessä, kun ei olla vielä ostettu mitään joululahjoja...


Ihanaa viikonloppua! 


P.S. Meidän reaaliaikaista elämää pääsee seuraamaan Instagramissa @ferdanifamily ja seurantaan kannattaa ottaa myös Facebook (Ferdani Family), jonne ilmoitan aina uudesta postauksesta

Taaperomessut netissä

 Kaupallinen yhteistyö: Taaperomessut 

Taaperomessut


Mä tykkään messuista. On ihanaa lähteä kaverin tai perheen kanssa messuvilinään tutustumaan uusiin tuotteisiin, metsästämään tarjouksia ja seuraamaan erilaisia messuesityksiä. Niinpä onkin harmi, että jo useammat suosikkimessuni ovat jääneet tänä vuonna välistä ja edellisestä kerrasta messuilla alkaa olemaan jo lähemmäs vuosi aikaa. On tietysti aivan ymmärrettävää, ettei tänä vuonna tällaisia suurtapahtumia ole järjestetty, mutta saahan sitä silti haikailla messupöhinän perään... 


Meille messu-kuumeisille on kuitenkin hyviä uutisia, sillä 12.-17.11.2020  järjestetään Taaperomessut, jotka pidetään kokonaan netissä! Messut järjestetään sivulla www.taaperomessut.fi ja niille osallistuminen on täysin ilmaista. Virtuaalimessuille voi siis osallistua omalta kotisohvalta tai mistä haluaakaan ja pistäytyä siihen aikaan kuin itselle sopii. Virtuaalimessut ovat täysin korona-turvallinen sekä ilmastoystävällinen vaihtoehto messuille tänä kummallisena vuonna, kun oikein mitään ei voida livenä järjestää. 


Taaperomessut

Taaperomessut

Taaperomessut


Taaperomessut on suunnattu vanhemmille, iso-vanhemmille ja odottajille ja siellä on monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Näytteilleasettajilla on messuilla tuote-esittelyjä, uutuuksia, huikeita messutarjouksia, arvontoja sekä yllätys salamatarjouksia. Osa näytteilleasettajista on jo paljastettu ja mukana on mm. A-T Lastenturva, Lasten24.fi, Hope Ry, Korkeasaari, Bamix, Mummon ruokaa, Kuoma sekä Stadlerform. Lisää osallistujia julkaistaan vähitellen Taaperomessujen Instagramissa ja Facebookissa, joten ne kannattaa ottaa jo nyt seurantaan. Instagramissa ja Facebookissa on lisäksi jo ennen messuja erilaisia tuotearvontoja menossa. 


Perjantaina 13.11. ja lauantaina 14.11. messujen päälavalla on myös asiantuntijaluentoja. Perjantaina uneasta ja arjen aikatauluttamisesta sekä lauantaina lapsiperheiden ruokailusta. Erityisesti uni-jutut kiinnostaa itseäni, sillä Lunalla on menossa joku kaamea vaihe eikä se meinaa nukkuua yöllä ollenkaan... 


Mä tutustuin vähän etukäteen jo paljastettuihin messuilla mukana oleviin brändeihin ja ajattelin vinkata muutaman, jotka mua erityisesti kiinnostaa.


Lasten24.fi


Lasten24.fi on netissä toimiva lelukauppa, jossa on laaja valikoima erilaisia brändi-leluja. Täältä löytyvät mm. Ryhmä Hau, Pipsa Possu, Frozen, LOL, Fortnite, My Little Pony jne. tuotteet. Luna tykkää tällä hetkellä kovasti Pipsa Possusta, joten itselleni pisti silmään erityisesti suuri määrä Pipsa leluja. Tuolla oli myös paljon sellaisia Pipsa Possu leluja, joita en ollut muualla nähnyt. Ja jos Ryhmä Hau on hitti, löytyy tuolta aivan jättivalikoima Hau -juttuja! Lelujen lisäksi myynnissä on myös mm. hahmovaatteita, lakanoita ja juhlatarvikkeita. Joten jos teillä on joku pieni fanittaja, löytyy tuolta varmasti vaikka mitä esimerkiksi joululahjaksi!

Taaperomessut
Mua ihastutti erityisesti nuo uudet puiset Pipsa Possu lelut!


Korkeasaari 


Korkeasaaressa vierailu kuuluu yleensä meidän jokaiseen kesään, mutta tänä vuonna se jostain syystä unohtui. Mutta tokihan Korkeasaaressa voi vierailla muinakin vuodenaikoina, sillä se on auki vuoden jokaisena päivänä. Ja näin syksyllä osa eläimistä saattaakin olla virkeämpiä ja paikalla on luultavasti vähemmän ihmisiä, joten ei tarvitse pelätä ainakaan tungosta. Korkeasaaressa on muuten myös kiva leikkipaikka lapsille. Jos Korkeasaareen ei ole nyt lähdössä itse paikan päälle, pääsee messuilla kurkistamaan virtuaalisesti mitä eläimille kuuluu näin syksyllä. Messuilla on mahdollisuus voittaa myös lippuja Korkeasaareen. 


Taaperomessut


A-T Lastenturva 


A-T Lastenturva on perinteikäs lastentarvikeliike, joita löytyy Vantaalta, Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta. Ja tietysti netistä! Lastenturvasta löytyy tuotteita mm. automatkustamiseen. vaunuiluun, lapsen syömiseen ja hoitamiseen. Eli käytännössä lähes kaikkea löytyy mitä vauvan tai lapsen kanssa tarvitsee. Messuille Lastenturva lupaa huikeita lastentarviketarjouksia, joten jos hankintalistalla on jotain vauvoille tai lapsille, niin kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa! 


Taaperomessut


Stasher Bag


Stasher Bag on ekologinen platinasilikonista valmistettu säilytyspussi, joka on itsestään sulkeutuva, ilmatiivis ja muoviton pussi. Kätevän Stasherin voi laittaa suoraan pakastimesta uuniin, mikroon, kiehuvaan veteen ja vielä astianpesukoneeseen. Pussit sopivat leipomiseen, lämmittämiseen mikroaaltouunissa, sous-vide-kypsentämiseen (mitä ikinä se mahtaa ollakaan! :D), keittämiseen ja pakastamiseen. Lisäksi niissä on tietysti helppo säilyttää mitä vain! Kuulostaa super käteviltä varsinkin lapsiperheissä ja itseäni ihastuttaa myös tuotteen ekologisuus verrattuna tavallisiin suljettaviin muovipusseihin. 


Taaperomessut
Kuva: Stasher Bags


Myös Ferdani Family on mukana messuilla!


Kaikenlaista mielenkiintoista on siis tiedossa ja voin paljastaa, että myös me lasten kanssa ollaan valmisteltu messuille ohjelmaa... Me ollaan tehty video, jonka avulla lapset ja aikuiset pääsevät harjoittelemaan yhdessä sirkustemppuja. Temput on suunnattu vauvoille ja taaperoille, mutta mukana on myös muutama isommillekin lapsille sopiva liike. Tulkaa siis ihmeessä temppuilemaan meidän kanssa messuille! 


Taaperomessut


Itselleni messuilla vierailuun liittyy myös hyvä seura, sillä yleensä olen lähtenyt messuille perheen kesken tai kaverin kanssa. Vaikka virtuaalimessut eivät tietenkään vastaa samaa kokemusta kuin live-messut, voi niistäkin tehdä hauskan sosiaalisen tapahtuman. Niinpä ehdotan, että otat videopuhelun jollekin äitikaverillesi, jonka kanssa voisit lähteä vastaaville live-messuillekin ja pidätte treffit virtuaalimessuilla teekupposten kera. Yhdessä kun on hauskempaa tutustua tuoteuutuuksiin, bongailla aleja ja seurata ohjelmaa!


Taaperomessut netissä


Taaperomessuille pääsee niiden auettua täältä: www.taaperomessut.fi


Tykkäättekö te messuista? Onko niitä ollut jo ikävä? 


P.S. Meidän reaaliaikaista elämää pääsee seuraamaan Instagramissa @ferdanifamily ja seurantaan kannattaa ottaa myös Facebook (Ferdani Family), jonne ilmoitan aina uudesta postauksesta. Erityisesti nyt kannatta Instagramin puolella seurailla, sillä mulla on teillekin jotain kivaa pian tiedossa!


Kuukausien täi-helvetti

Kuukausien täi-helvetti


Nyt kun aikaa on kulunut tarpeeksi kauan, olen valmis kertomaan meidän vuoden takaisesta täi-helvetistä... Toivon nimittäin, että voisin edes vähän antaa vinkkiä, miten muut voisivat välttää saman tilanteen. Näin pahaa täi-kierrettä kun en todella toivoisi kenellekään!


Täitä aikuisena


Mä en ainakaan itse muista, että mulla olisi koskaan ollut täitä lapsena. Mutta viisi vuotta sitten sain niitä näin aikuisena! Sain niitä ollessamme reissussa Balilla. Olin jo muutamana päivänä ihmetellyt, että olenpa saanut monta hyttysen pistoa päänahkaan, kun niin kutittaa... Balilta lähdettyä me mentiin Rion kanssa vielä pariksi päiväksi Singaporeen, jossa mainitsin kutinasta hänelle. Rio katsoi vähän mun päätä ja huomasi siellä olevan täitä! Yritin paikallisesta kaupasta/apteekista käydä hakemassa jotain täi-shampoota, mutta en uskaltanut niitä alkaa kokeilemaan, sillä olin raskaana enkä yhtään ymmärtänyt mitä aineita ne sisälsivät... Niinpä ei auttanut kuin pitää huivia päässä ja odottaa pari päivää, että päästiin takaisin Suomeen, jossa aloitin täi-pesut. Tuohon aikaan osa shampoista oli vielä Suomessakin aikamoisia myrkkyjä, mutta jollain vähän luonnollisemmalla aineella sain täit kohtuullisen nopeasti pois. Hankalintahan täi-ongelmassa on munien eli saivareiden poistaminen päästä, sillä ne ovat niin pieniä, etteivät jää kampaan eivätkä ne usein lähde shampoolla. Niinpä monena iltana Rio nyppi niitä mun päästä yksitellen, sillä paras tapa saada täin munat pois, on vetää hiusta pitkin kynnellä, jolloin muna jää kynteen. Ja jos pesut on tehty täi-shampoilla oikein, ovatkin tässä vaiheessa ainakin suurin osa munista jo kuolleita kuoria, jotka näkyvät valkoisina pisteinä. 


Mun täi-ongelma saatiin siis suhteellisen helposti hoidettua, vaikka kyllä hiusten kampaamiseen täi-kammalla meni iltaisin paljon aikaa. Mun onni oli se, että Riolla oli kokemusta täistä, joten hän osasi myös etsiä niitä ja poistaa munia. Mutta kyllähän täi-ongelma hävetti ja aina piti miettiä ulos lähtiessä, että hiukset oli hyvin kiinni jossain huivin alla tms. 


Kuukausien täi-helvetti
Singaporessa vuonna 2015 juuri kun oltiin tajuttu, että mulla oli täitä...


Mutta sitten seuraavaan tapaukseen...


Noin vuosi sitten me oltiin perheen kesken kahvilassa, kun sanoin Riolle, että Alexalla taitaa olla hilsettä, kun sen päässä on jotain valkoista. Rio vilkaisi Alexan hiuksia ja sanoi sen olevan aivan täynnä täin munia! Ja tietysti myös niiden seassa täitä. Täitä vaan on vaikea varsinkin tummahiuksisilta huomata, kun ne piiloutuvat hyvin hiusten sekaan ja liikkuvatkin nopeasti. Olin aivan järkyttynyt ja hölmistynyt siitä miten en ollut itse asiaa tajunnut ollenkaan! Mutta mähän en ollut itse tietenkään omasta päästäni nähnyt miltä täin munat näyttävät ja luulin valkoista hilseeksi (vaikka nyt myöhemmin ajateltuna olisi tietysti pitänyt tajuta, että hilse lähtee hiuksia liikuttelemalla liikkeelle, täin munat ei...). Mutta suurin ongelma asiassa oli se, ettei Alexa missään vaiheessa ollut sanonut päätä kutittavan enkä mä ollut huomannut sen sitä raapivan. Ja tää on mun mielestä ihmeellistä, sillä sen päässä oli aivan valtavasti täitä sillä hetkellä! Riokin sanoi, ettei ollut koskaan nähnyt niin pahaa tilannetta ja sen lapsuudessa kuitenkin suunnilleen kaikilla oli ollut jossain vaiheessa täitä. (Ylin kuva on otettu kahvilassa juuri ennen kuin täit huomattiin. Kuvasta voi jopa nähdä pari pientä pistettä, jotka ovat täin munia!)


Mistä täit sitten olivat tulleet? 


Varmastikin taas Balilta! Oltiin nimittäin oltu jokin aikaa sitten taas Balilla reissussa. Luulen, että sekä mun että Alexan tapauksessa täit olivat tulleet joltain Rion sukulaislapsilta...


Päivittäistä täiden etsimistä ja lakanoiden vaihtoa


Alexan tilanteen aikaan täi-shampoot olivat kehittyneet sen verran, ettei mitään myrkyttämällä täit tappavia shampoita tainnut enää ollakaan, vaan täit nitistetään nykyään hukuttamalla ne öljypohjaiseen aineeseen, jonka jälkeen täit kammataan täi-kammalla pois. Tämä on tosi hyvä juttu, sillä siten nykyiset täi-shampoot eivät sisällä mitään myrkkyjä ja ovat turvallisia käyttää useita kertoja lapsille (ja vaikka raskaana olevillekin) eikä täit tule aineelle mitenkään vastustuskykyiseksi. Meillä oli käytössä Paranix -niminen tuote. Pesun jälkeen kampaamisen voi suorittaa märkiin hiuksiin ja jokaisen kamman vedon jälkeen kampa pyyhitään vessa/talouspaperiin ja puhdistetaan. Tai jos kampaa kuivia hiuksia, kopsutellaan kampa jokaisen vedon jälkeen valkoisen piirrustuspaperin päällä, johon täit putoavat ja kampa putsataan. Alexan ensimmäisen täi-pesun jälkeen mä meinasin alkaa kammatessa itkemään, sillä täitä jäi kampaan valehtelematta monia kymmeniä ellei satoja! 


Jos täi-ongelma ei ole vielä kovin laaja, voi ne saada hoidettua aika lyhyessäkin ajassa pois, mutta kun Alexalla tilanne oli niin paha, piti pesuja tehdä useaan kertaa ja hiuksia tarkistaa läpi päivittäin uusien kuoriutuneiden täiden varalta. Ja tietysti laitettiin pipo ja huivi aina käytön jälkeen pakastimeen muutamaksi päiväksi. Lisäksi vaihdettiin jatkuvasti lakanoita. Aikuiselta voi riittää tyynyliinan vaihtaminen, mutta kun Alexa pyöri nukkuessaan pitkin sänkyä, vaihdoin myös aluslakanan. Tuohon aikaan Alexa tuli vielä usein jossain vaiheessa yötä meidän sänkyyn, joten arvaattekin varmaan mitä tapahtui... myös mä sain täitä! Ja sen jälkeen Luna! Rio vaihtoi aika nopeasti sängystä sohvalle nukkumaan ja se välttyi tartunnalta. 


Nuo viikot ja lopulta kuukaudet oli aivan kamalaa aikaa.... Illat ja aamut käytiin päitä läpi ja päivisin pestiin lakana- ja pipopyykkiä. Moneen kertaan me jo luultiin, että kaikki täit oltiin saatu pois päistä ja alettiin hölläilemään rutiineja, eli joka kerta en jaksanutkaan vaihtaa lakanoita kokonaan, vaan käänsin  ne vain toisin päin tms. ...mutta sitten aina kuitenkin joku yksittäinen vielä joltakin löytyi ja kaikki alkoi  taas alusta! Tuona aikana ärsytti ja itketti koko ajan niin paljon ja välillä teki mieli vaan luovuttaa ja ajaa kaikkien hiukset pois! 


Lunalla oli onneksi niin lyhyet ja harvat hiukset, että ne sai aika helposti tarkistettua, mutta se taas oli vaikeaa saada pysymään paikallaan tarkastuksen ajan. Täitarkastukset oli muuten ensimmäisiä kertoja, kun iskin sille vaan puhelimen kouraan ja videoita pyörimään, jotta sain 1-vuotiaan pysymään sen aikaa paikallaan. 


Itseltäni hiuksia kesti kauemmin käydä kammalla läpi, kun ne olivat sen verran pitkät ja reilusti paksummat kuin Alexalla. Ja ikun tse itseltään tarkistaminen ei ole niin luotettavaa, niin siinähän ne mun ja Rion harvat yhteiset vapaahetket sitten menivätkin mun hiuksia kammaten.


Alexa pystyi onneksi käymään kaiken aikaa metsäkerhossa, sillä siellä pidettiin koko ajan pipoja päässä, mutta paljon minnekään muualle ei sitten viitsittykään mennä... Alexa oli kuitenkin niin pieni ja menevä, ettei sitä pystynyt koko ajan vahtimaan, ettei se menisi nojailemaan päällään jonkun sohvaan tai pyörimään toisten lasten kanssa liian läheisissä merkeissä. Tilanne oli varmasti tosi stressaava sillekin, kun sanottiin, että jos jossain kaupassa, kirjastossa jne. käytiin, ei täistä olisi oikein sopiva puhua ääneen... 


Omani ja Lunan hiukset saatiin sitten jossain vaiheessa putsattua, kun tilanne ei tietenkään päässyt niin pahaksi kuin Alexalla, mutta sillä kierrettä kesti ihan turhauttavan kauan. En oikeastaan edes muista kuinka kauan loppujen lopuksi, mutta useampi kuukausi siinä meni. Me oltiin jo monesti siinä tilanteessa, että nyt jos vielä täitä löytyy, haetaan vaan sakset... mutta ihan kamala itkuhan jo pelkästä ajatuksesta tuli. Ei Alexa tietysti täi-pesuista ja -kampaamisestakaan tykännyt, mutta oli jo tuolloin sen verran prinsessa ettei pystynyt hiuksistaan luopumaan. 


Tuntikausien homma oli myös siinä, että vedin hius kerrallaan kuolleita munia Alexan hiuksista irti... Tuossa vaiheessa kuolleet munat ovat oikeastaan vain kosmeettinen seikka, mutta ei haluttu jättää niitä vain päähän, koska Alexalla niitä oli niin paljon ja tummassa tukassa ne näkyivät niin hyvin. Kokeiltiin myös jonkun suosittelemaa suoristusraudalla niiden polttamista, mutta se ei kyllä toiminut meillä ollenkaan. 


Kaikilla ei riitä voimavaroja pahan täikierteen pysäyttämiseen


Lopulta tilanne viimein loppui meillä siten, että mä olin jo niin väsynyt lakanoiden vaihtamiseen, pyykkäämiseen ja siihen, että aina vain löytyi vielä jostain joku yksittäinen tai muutama yksilö tai muna (vaikka pesuja jatkettiin ohjeen mukaan eli viikon välein), että en vaan enää jaksanut jatkaa (mikä voi siis olla aivan kaamea virhe ja johtaa siihen, että ollaan kohta taas lähtöpisteessä), mutta sitten tilanne olikin meillä onneksi jo ohi ja täit saatu lopullisesti pois! Suosittelen kuitenkin jatkamaan tarkastusta vielä reilusti viimeisten täiden jälkeenkin, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä... Mietin itse kovasti miksi meillä täitilanne kesti niin pitkään ja mitä tehtiin väärin, ettei saatu sitä loppumaan... jossain kohtaan joku meni selkeästi vikaan tai ei oltu tarpeeksi tarkkoja tai sitten vaan syy oli se, että Alexalle oli kerennyt tulla täitä niin valtavan paljon ennen kuin huomattiin asia. 


Tää oli niin hirveä kokemus, että voin hyvin ymmärtää, että asia voi ajaa lähes hulluuden partaalle eikä kaikilla ole ehkä edes voimavaroja hoitaa tilannetta loppuun asti. Mutta valitettavasti täi-asioissa välinpitämättömyys saa aikaan sen, että täit vaan jatkaa leviämistään seuraaville (lapsille). Rio kertoi, että sen lapsuudessa ei ollut ihmeellistä, että jollakin oli vaikka vuoden ajan täitä... Täitilanne kun ei vaan itsestään lopu, ellei sitä hoida täsmällisesti. Täi-shampoo on myös yllättävän kallista (muistaakseni 25e purkki), joka voi olla myös joillekin perheille iso kuluerä, jos vaikka useammalla lapsella on täitä. En muista tarkkaan kuinka monta purkkia meillä meni, mutta ainakin kevyesti meni 100e täi-shampooseen. 


Täihinhän on myös viimeisenä keinona jokin lääkehoito, joka otetaan sisäisesti ja joka tappaa sitten kaiken, mutta sitä ei edes harkittu varsinkin kun kyseessä oli lapsi. 


Kuukausien täi-helvetti
Meidän käyttämä täishampoo. Kivasti otin kuvan siltä puolelta pakettia, jossa ei ole suomea, mutta suomenkieliset ohjeet kyllä löytyy! :D


Mitä tehdä, jos huomaa saaneensa täitä / lapsella on täitä?


-Käy mahdollisimman pian Apteekista hakemassa öljypohjainen täi-shampoo ja käytä sitä ohjeiden mukaan. Kookosöljyllä tms. on myös mahdollista käsitellä pää, mutta helpommin se hoituu nykyisillä shampoilla, joista ei ole mitään vaaraa ihmiselle ja jotka käyttäytyvät kuin shampoo. Ilman shampoota hoito ei luultavasti onnistu. 


-Hanki myös jokaiselle tartunnan saaneelle oma täikampa (sellainen tulee yleensä täi-shampoon mukana tai voi ostaa erikseenkin apteekista). Pese kampa huolellisesti kuumalla vedellä tai keitä joka käytön jälkeen.


-Rauhoitu ja googleta ohjeet. Päähineet ja lakanat on tärkeitä, mutta koko kämppää ei tarvitse siivota tai sohvaa polttaa.


-Tee toinen shampoopesu määrättynä päivänä, vaikka uusia täitä ei näkyisi/tuntuisi. 


-Jatka myös lakanoiden vaihtamista ja pipojen pakastamista/vaihtamista riittävän kauan. Ihmisisännän ulkopuolella täit kuolevat 1-2 vuorokaudessa. 


-Käytä pipoa/huivia tms. tilanteissa, joissa saatat levittää täitä muille. 


Ja mikä tärkeintä:


-Laita ennaltaehkäisevästi aina julkisilla paikoilla, tarhassa tms. pipo takin hihaan, ei hattuhyllylle!


-Tarkista myös syys-ja talviaikaan silloin tällöin lasten päät, sillä kuten huomattiin, täit ei aina kutita tai ainakaan lapsi ei siitä välttämättä valita!!!


Kokemus on aiheuttanut tietysti sen, että näin syksyn tullen tekisi mieli jotenkin ennalta ehkäistä täiden tulemista... Meidän täi-episodin aikaan lapset oli ihan normaalisti mun äidillä hoidossa useamman kerran viikossa ja he tietysti olivat aika läheisestikin hänen kanssaan ja saivat olla sohvalla jne, mutta äiti ei kuitenkaan saanut tartuntaa. Jossain vaiheessa tuli hänen kanssa puheeksi, että hän käytti silloin shampoota, jossa sattumalta oli teepuuöljyä, jonka pitäisi toimia ennalta ehkäisevästi täitä vastaan. Joten siinä saattaisi olla ihan perääkin! Ruohonjuuren sivuilla neuvotaan, että tippa tai kaksi teepuu- tai laventeliöljyä pipoon pitäisi täit loitolla. Ei siis olisi mikään huono idea käyttää teepuuöljyä varsinkin näin syysaikaan. Ja se ainakin on varma, että jos joku päivä taas päästään Balille, niin siellä ainakin otan kaikki ennaltaehkäisevät keinot käyttöön, heh! 


Tästä tuli nyt aikamoinen romaani, mutta ajattelin, että tästä voi olla vertaistukea, jos jollain kamppaillaan juuri täitä vastaan... 


Onko teillä ollut joskus täitä? Ja oliko niistä hankala päästä eroon?




P.S. Kuinka moni alkoi muuten raapimaan päätään tätä lukiessa? Mä ainakin useampaan otteeseen kirjoittaessa... :D


P.P.S. Meidän reaaliaikaista elämää pääsee seuraamaan Instagramissa @ferdanifamily ja seurantaan kannattaa ottaa myös Facebook (Ferdani Family), jonne ilmoitan aina uudesta postauksesta