Näin vuoden lopussa on aika alkaa miettiä uuden vuoden lupauksia ja mulle tulikin mieleen vähän tsekata, että miten tämän vuoden lupauksille oikein kävi. Olin kirjoittanut lupaukset tänne blogiinkin, joten oli helppo tarkistaa, mitä olikaan tullut lupailtua...
Eli tässä nää mun vuoden 2015 lupaukset ja alla aina arvio siitä, kuinka meni:
1. Lupaan pitää itsestäni huolta ja annan keholleni sellaista ruokaa, jota se kaipaa. Tähän ikään mennessä on jo oppinut minkälainen ravinto on omalle keholle hyväksi ja millainen ei. Ja myöskin sen, ettei mitään kamalaa tapahdu, jos joskus haluaa syödä jotain vähän epäterveellisempääkin. Balanssi on kaiken a ja o. Ja jos nyt jostain konkreettisesta halutaan puhua, niin kasviksia ainakin voisi aina syödä vähän enemmän.
Vuosi on mennyt ilman mitään pahempia ruokakriisejä ja yleisesti ottaen kai ihan terveellisesti syöden ja itsestä huolehtien. Raskauden myötä oon syönyt enemmän vilja- ja maitotuotteita kuin normaalisti, sillä oon kuullut, että niiden vältteleminen voisi ehkä olla yhteydessä lapsen allergioihin. Ja täytyy kyllä myöntää, että raskaana oon myös syönyt aika paljon enemmän herkkuja kuin normaalisti... Ei ehkä kovin fiksua, mutta toisaalta on ollut aika ihanaa, että on voinut olla jonkin aikaa aivan rennosti eikä ole koko ajan tarvinnut stressata siitä mitä syö. Ja en mä siis pelkällä sokerillakaan oo elänyt, vaan ruokavalioon on kuulunut sopivassa suhteessa herkkuja ja terveellistä ruokaa.
2. Lupaan aloittaa vuoden erään kuuluisan australialaisen personaltrainerin 12 viikon kunto-ohjelmalla. Yritin aloittaa sen jo kahteen kertaan viime vuoden lopulla, mutta se tyssäs ekalla kerralla siihen, kun koneeni hajosi ja oli kolme viikkoa korjaajalla ohjeet tietenkin sisällään ja toisella kerralla sairastumiseeni. Niinpä ajattelin siirtää ohjelman aloittamisen suosiolla vuoden vaihteen yli. Ja jos joku ihmettelee sitä, että sanoin tekeväni vain kivoja lupauksia, niin on tämäkin mielestäni kiva, sillä oikeesti tykkään treenaamisesta!
Mun täytyy nyt myöntää, etten ihan muista teinkö ton kunto-ohjelman kokonaan läpi... Kyllä mä sitä ainakin aika pitkään tein. Muutenkin treenasin kesään asti tosi ahkerasti ja olinkin aika hyvässä kunnossa. Nythän tilanne onkin jo aivan eri enkä edes muista millon viimeksi oon treenannut... Voisinhan mä vieläkin jotain pientä jumppaa tehdä, mutta motivaatio on suoraan sanottuna aika huono, kun on tottunut treenamaan vähän kovempaa. Mutta ehkä tää lepuuttelukin on välillä ihan hyväksi ja ei tässä toivottavasti enää ihan kauhean kauan mene, kun pääsee taas treenaamaan ja ihmettelemään johonkin kadonneita lihaksia...
3. Lupaan lukea enemmän kirjoja. Mä oon koko elämäni lukenut kirjaa ennen kuin menen nukkumaan (ja usein myös syödessäni). Esimerkiksi baari-illan jälkeenkin aamuyöstä olen saattanut silmät ristissä ottaa kirjan ja lukea siitä jonkun sivun. Viime vuonna mulle on tapahtunut kuitenkin kauhea juttu… oon nimittäin vaihtanut sängyssä lukemisen puhelimen näpräykseen! Kirjan lukemisella on ollut mulle rentouttava vaikutus ja jos oon ollut kovin väsynyt, oon nukahtanut jo muutaman sivun jälkeen. Samaa ei kuitenkaan tapahdu puhelimella ja saatan tuijottaa jotain Pinterest-kuvia tai muita yhtä tärkeitä juttuja tunti kausia. Puhelinta on vaan niin vaikea laskea käsistään ja näytön kirkas valo ei ainakaan auta nukahtamista. Juhlistin tätä lupausta jo tossa ennen joulua maksamalla mun kolmen kympin kirjastosakot (!!!) ja lainaamalla kirjastosta muutaman kirjan.
Niin tää... Tää on mennyt vähän vaihtelevasti... Oon kyllä välillä lukenut kirjoja vähän enemmän, mutta myös viettänyt lukemattomia tunteja yön pimeydessä puhelin kädessä. Tässä pitäis ehdottomasti vielä skarpata!
4. Lupaan alkaa opetella indonesiaa. Mä oon koko Balilaisen kanssa yhteiselon ajan ajatellut, että haluan kyllä oppia indonesiaa, sillä olisi kiva pystyä puhumaan esimerkiksi hänen perheensä kanssa, mutta sen opettelu on tuntunut vähän vaikealta, kun Balilainen on samaan aikaan optetellut suomea. Nyt se osaa sitä jo aika hyvin ja ajattelin, että ajankohta vois olla parempi mulle aloittaa opiskelu. Indonesia on muuten tosi yksinkertainen kieli, eli mullakin vois olla mahdollisuuksia oppia se, vaikken mikään kielinero olekaan.
Voi ei! Mä en vieläkään osaa indonesiaa... Ja se kyllä harmitti Balilla! Pitää yrittää keksiä joku hyvä keino opiskella, sillä ite menisin mieluiten jollekin kurssille, joita ei tietääkseni Suomessa järjestetä. Haluan kirjan tai jonkun hyvän nettiohjelman, sillä opiskelu on aika vaikeeta vaan niin, että Rio opettais... Mun uutena tavoittena vois olla oppia indonesiaa ennen kuin lapsi oppii puhumaan!
5. Lupaan lajitella jätteeni paremmin. On ihan noloa myöntää, että mä en lajittele jätteitä niin paljon kuin olis mahdollista. Yksin asuessa en esimerkiksi kierrättänyt pahvia aina erikseen, sillä en juo maitoa tai mehua eikä niitä pahvipakkauksia tuu niin paljoa. Nyt on tilanne taloudessa kuitenkin toinen ja Balilainenkin puhuttu tähän projektiin mukaan!
Tää on asia, jolle ei kauheesti tapahtunut mitään, kun asuttiin vielä edellisessä asunnossa ja syynä oli suoraan sanottuna se, ettei meillä ollut tilaa laittaa useampaa roskista mihinkään... Mutta nyt kun keittiössä on enemmän tilaa, ollaan myös alettu lajittelemaan paremmin, jee! Ainut ongelma vaan on se, etten tiedä millasia biopusseja pitäis käyttää, kun semmoset muoviset, joita ollaan käytetty, menee liian helposti rikki! Ehkä semmoset pussit pitäis vielä roskiin joka päivä, sillä aina kun niisstä on ollut tavaraa useamman päivän ajan, ne on jo hajonneet... Eikä meillä tuu niin paljoa biojätettä, että pussi tulis täyteen joka päivä. Tuntuu hölmöltä heittaa vajaatakaan pussia roskiin... Onko jollain tähän jotain hyvää vinkkiä?
6. Lupaan panostaa vähän enemmän blogiin ja eritysesti sen kuviin. Mä oon kyllä yllättynyt siitä, kuinka on voinut tälläinen bloggaajan alku tietokonetörppökin oppia kaikkea uutta tän bloggamisen aikana. Vielä on kuitenkin monia asioita, joihin pitäisi panostaa vähän enenmmän. Ja niistä yksi suuri asia on kuvat. Välillä ihan hävettää laittaa jotain omia suttuisia ja käsittelemättömiä otoksiani, kun netti on täynnä blogeja, joissa on täydellisen hienoja kuvia. En tosin lupaa, että mitään kuvien osalta tapahtuu aivan heti, sillä mulla ei oo ees kunnon kameraa (suurin osa blogin kuvistahan on otettu ihan vaan iPhonella), mutta onhan tässä pitkä vuosi edessä eikä kaikkia lupauksia tarvitse heti tammikuussa toteuttaa.
No joo, blogiin on kyllä tullut kirjoiteltua koko vuoden jokseenkin ahkerasti! Ja keväällä ostin myös uuden kameran, joten kuvien laatu on luultavasti edes vähän parantunut. Aina kameraa ei kuitenkaan tule otettua mukaan ja edelleen blogissa on paljon myös iPhone-kuvia, mutta semmoista se vain on. Asia, josta olen vähän nolona, on se, etten osaa käyttää kameraani vielä kovin hyvin ja liian paljon tulee kuvattua vain automaattiasetuksilla. Kamerasta voisi varmasti saada vielä paljon enemmän irti ja kuvaamisen opettelu voisikin olla yksi ensi vuoden projekteista.
No, olisihan nuo lupaukset voinut vähän paremminkin pitää, mutta kaikenkaikkiaan kai ihan ok suoritus. Välillä kun kaikki lupaukset on unohtuneet jo ennen tammikuun loppua... Näiden pohjalta voikin miettiä uusia lupauksia seuraavalle vuodelle, mutta palataan niihin vähän myöhemmin.
Joko te ootte miettineet uuden vuoden lupauksia?
Ei kommentteja