Mä oon miettinyt viime aikoina aika paljon kiitollisuutta. On niin helppo haluta koko ajan jotain uutta ja lisää ja unohtaa arvostaa sitä mitä itsellä jo on. Usein asioista tajuaa olla kiitollinen vasta kuin ne on hetkellisesti menettänyt. Jos on sairastanut, osaa parannuttuaan arvostaa terveyttä enemmän. Jos on joskus elänyt vähävaraisena, osaa olla kiitollinen, kun rahat riittävät mukavasti tarvitsemiinsa asioihin. Ja niin edelleen...
Mä oon kiitollinen monista asioista, sillä koen, että tällä hetkellä asiat elämässä on todella hyvin. Mulla on ihana mies ja ollaan onneksi päästy Rion kanssa ohi sen Suomeen tulon alun aikaisista taloudellisista sekä henkisistä hankaluuksista ja saatu vieläpä uskomattoman ihana lapsi. Meillä on molemmilla kivat työpaikat ja olen niin onnellinen, että voin tehdä lapsuuteni unelmatöitä. Ja mulla on jopa mahdollisuus tehdä töitä vain osa-aikaisesti, jotta Myy voi olla vielä kotona. Meillä on ihanat perheet ja varsinkin mun äidistä on älyttömän paljon apua arjen pyörittämisessä joka viikko. Me ollaan saatu hyvä ja edullinen asunto, jossa on kivasti tilaa meille kaikille. Ja vaikka ei edelleenkään olla kovin varakkaita, on meillä kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin. Voidaan ostaa aika paljon haluamiamme asioita ja valita kaupassa melko vapaasti mitä halutaan syödä. Lisäksi ollaan sen verran onnellisessa asemassa, että voidaan matkustaa Balille ainakin aina välillä tapaamaan sukulaisia ja lomailemaan.
